Meri kohisi rauhallisesti ja siirryimme leirintä-alueelta rantaparkkiin. Hiekkarannat aallonmurtajan välissä olivat hiljaiset ja koirien kanssa etsimme simpukankuoria.
Kaupungin kaduilla oli miellyttävä vaeltaa, kun näkikin jotain, hiekka ei enää lentänyt vaakasuoraan.
Parkista länteen alkoi villi ja vapaa kosteikko, jossa viihtyivät flamingot.
Yön jälkeen lähdimme liikkeelle ja poikkesimme katsomassa Tarasconin vanhaa linnaa ja päädyimme lopulta Avignoniin.
Tämä tietää taas lukemattomia kävelykilometrejä, että näkee edes tärkeimmät paikat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti