lauantai 31. tammikuuta 2015

Tuli taas lunta!

Nyt sitä saatiin, lunta nimittäin, ja niin paljon, että se taas lamauttaa tämän lauantain vaihtopäiväliikenteen hiihtokeskuksissa. Ennusteet pitivät hyvin paikkansa, meillä Juran seuduilla ilmoitettiin lumisateen alkavan perjantaina kahden aikaan ja silloinhan se alkoikin.  Perjantai-aamuna olin raapinut pienestä pihastamme muutana lumipaakun pois sulamasta ja käydessäni koirien kanssa lenkillä, mietin, ettei kunnollista lumitalvea ole vielä ollutkaan.

Perjantai-aamun lumia pihassa...
Ja lauantai-aamuna...

Ja kun pyry alkoi, niin sitten se loppuikin vasta puolenyön aikaa, siihen mennessä olin tehnyt kolmesti pihallamme lumityöt ja vielä viimeiseksi ilta yhdeltätoista kävin pudottamassa terassin katolta lumikuorman pois. Talomme edessä oleva katu tukkeutui heti alkuillasta sekä taivaalta tulevan lumen vuoksi että myös talojen katoilta valuvien lumimäärien ansiosta...  Liikenne kylässämme hiljeni ja luin ilmoituksen netistä, että Col de la Faucillen yli vievä mutkatie oli suljettu yli 7.5 tonnin ajoneuvoilta, mahdollisesti avataan vasta maanantaina raskaammalle liikenteelle.  Henkilöautot matelivat ylöspäin kävelyvauhtia, mutta harvakseltaan.  Täkäläinen lumi verrattuna viime viikonlopun lumeen Rovaniemellä on täysin erityyppistä.  Suomalainen pakkassää tekee lumesta paremmin pitävää ja kitkaa on huomattavasti enemmän.  Täällä lumi tulee usein märkänä ja siihen kun sotketaan suolaa, niin se ei pidä yhtään, ei renkaiden alla saati kenkien alla.  Lisätään teiden ominaisuudet, eli jyrkät mäet ja paljon mutkia, voilà, c'est une catastrophe! Julkinen liikenne pysähtyy ja koulut ovat kiinni...







Jaksaa ihmetyttää se urheiluhenki, joka laittaa autoilijan kesärenkailla liikenteeseen tänne näinkin ylös mäkiseen kylään.  Useampikin auto oli jäänyt sitten tasaiselle kiinni, kun ei pitoa löytynyt, toisilla sentään oli puuhaa lumiketjujen laitossa.  Muuten departementin liikenne oli täysin jumissa, moottoritiet Chamonixiin ja Mellegarden kautta länteen sekä etelään Annecyyn olivat seisovaa jonoa, koska siellä tietysti luultiin pärjättävän kesärenkailla...

Nyt lauantai-aamuna liikenne sujuu jo jotenkuten pääväylillä suolauksen ja aurauksen ansiosta.  Kylässämme on lauantaisin tori, ja kävin katsomassa oliko siellä mitään aktiviteettia tänään, mutta kaupungin duunarit olivat ilmeisesti tehneet koko aamuyön töitä, sillä torikatu oli lähes lueton ja yllättävän paljon myyjiä oli tullut paikalle.  Muut kadut ovat vielä työn alla, pikku puskulevyllä varustetut puutarhatraktorit yrittävät saada tuupattua lumia jonnekin.  Yhteen on sentään asennettu pieni lumilinko, joka helpottaa katujen puhdistamista.



Saa nähdä, kuinka kauan saamme nauttia talvesta, sääennuste lupaa tällaista lumikuuroista, pikkupakkasta ensi viikon torstaihin saakka.  Mutta jos lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja aurinko alkaa paistamaan, niin lumi haihtuu nopeasti pois.  Se täällä talvessa on positiivista, ettei se kestä kauaa.  Paitsi tietysti vuorilla.


Tuossa kaiteen päällä on elisillan aikana satanut lumi
Hiihtokeskukset riemuitsevat lumesta ja julkaisevat kuvia Facebookissa kilpaa.  Ja mikseivät olisi innoissaan, lunta tuli tarpeeksi ja nyt on hyvä valmistautua tulevaan lomasesonkiin.  Viikonloppuisin riittää väkeä rinteissä ennen lomiakin, itse olen ollut Rovaniemen reissun jälkeen kovassa flunssassa joten tänä viikonloppuna ei pääse nauttimaan puuterista.


perjantai 30. tammikuuta 2015

Dieselautojen rajoitukset Pariisissa tarkentuvat

Pariisin pormestari, Anne Hidalgo, on kiirehtinyt suunnitelmiaan saadakseen Pariisin saasteista puhtaaksi.  Hän ilmoitti Le Monde-lehden haastattelussa, että tavoite on tehdä Pariisista "dieselvapaa kaupunki" vuoteen 2020 mennessä.  Ensimmäinen askel tähän suuntaan on kieltää saastuttavimmat linja-autot ja jakeluautot 1. heinäkuuta 2015 alkaen.  Ja vuoden 2016 heinäkuusta lähtien kielto koskee kaikkia diesel-autoja, jotka ylittävät määrätyn päästörajan, jota ei vielä ole määritelty.

Alustavat suunnitelmat ovat valmiina, mutta niiden toteutus hakee vielä oikeaa muotoaan, sillä nyt on muistettava, että puhuttaessa Pariisista ja Pariisin pormestarista, niin sillä tarkoitetaan kaupungin ydintä, mutta Pariisin metropolialueeseen kuuluu satoja oman hallinnon omaavia kuntia, joiden kanssa pormestarin on myös neuvoteltava.  Pariisin kaupungissa on reilu 2,2 miljoonaa asukasta ja Pariisin metropolialueella yli 12 miljoonaa asukasta, joten mistään pienestä liikkeestä ei ole kyse!

Tässä kartassa on numerolla 75 merkitty Pariisin kaupungin alue, jonka pormestari Anne Hidalgo on.
Minkälaisia rajoituksia on sitten suunniteltu, niistä tässä yhteenveto.

Ajoneuvoluokat seuraavassa ovat seuraavat:

luokka 1, ajoneuvot ensirekisteröity ennen 1. lokakuuta  2000
luokka 2, 3, ja 4, ajoneuvot ensirekisteröity 1. lokakuuta  2000 - 31.12.2009


Heinäkuun 1. 2015 alkaen kielletään luokkaan 1 kuuluvien linja-autojen ja kuorma-autojen liikenne hotelleihin joka päivä kello 8-20.

Heinäkuun 1. 2016 alkaen rajoitukset koskevat luokan 1 kaikkia ajoneuvoja, sekä henkilöautoja, jotka ovat ensirekisteröity ennen vuotta 1997, sekä moottoripyöriä, jotka ovat ensirekisteröity ennen 31. huhtikuuta  2000.  Henkilöautojen osuus, joita tämä rajoitus koskee, on tällä hetkellä 10 % Pariisin liikenteestä. Rajoituksissa on helpoitus viikonloppuisin koskien yksityisautoja ja kevyitä jakeluautoja.

Ajoneuvoluokat 2, 3 ja 4 saavat omat rajoituksensa portaittain vuosina 2017-2020.

Kuinka kieltoa valvotaan ? Sakon suuruudeksi on määritelty 35 euroa ja ajoneuvoon tullaan kohdistamaan toimenpiteitä. Valvonna hoitaa liikennepoliisi normaalin toimintansa ohessa.  Vuonna 2016 toivotaan kaupungin saavan käyttöön väritarratunniste ajoneuvoihin.

Mihin alueille nämä rajoitukset tulevat ?  Kaupunki käy keskusteluja valtion kanssa rajoitusalueen koosta, tavoitteena on luoda toimintamalli, joka voidaan laajentaa koko metropolialueelle, eikä pelkästään Pariisin keskustaan.

Mitä tämä tarkoittaa pariisilaisille? Kaupunki tulee tarjoamaan tukitoimenpiteitä vuoteen 2020 mennessä; yksityisille ihmisille tarjotaan taloudellista tukea sähköpyörän tai -skootterin ostoon (33 % kaksipyöräisen hinnasta 400 euroon saakka), saastuttavista ajoneuvoista luopujille tarjotaan joukkoliikennelippuja sekä autovuokraamo-alennuksia. Taloyhtiöille tarjotaan taloudellista tukea sähköajoneuvojen latauspisteiden asentamiseen sekä turvallisten pyöräparkkien rakentamiseksi.

Pariisilaisille yrittäjille tarjotaan valtion tukea 50 % ajoneuvon hinnasta ja toiselle 50 %:lle saa valtion takaaman lainan.

Ja vielä, Pariisissa kehitetään sähköajoneuvojen latausverkotoa ja kimppakyyti/auton yhteiskäyttö toimintamalleja. Kaupunkiin tulevat vierailijat saavat sähkö-/kaasuautoilleen ilmaisen pysäköinnin latausmahdollisuuksineen.

Näillä toimenpiteillä halutaan ohjata pariisilaiset jo nyt muuttamaan tapojaan saastuttavien ajoneuvojensa suhteen vapaaehtoisesti, ennen varsinaisen lain voimaantuloa.  Kaupunkilaisille perustetaan neuvontakeskus auttamaan siirtymäkauden kysymyksissä.

Mielenkiintoiseksi asian tekee ranskalainen kulttuuri, suuri maa ja yli 60 miljoonaa asukasta, kuinka saada rajoitukset yhteneväiseksi.  Nyt on jo tiedossa Välimeren alueen 52:n kaupungin suunnitellut rajoitukset, joissa on jotain samankaltaisuuksia Pariisin suunnitelmiin, mutta koko maan kattavaa suunnitelmaa saadaan varmasti odottaa vielä kauan...



Näin seurataan SM Ralleja menemättä paikanpäälle!

Tottahan se kannattaa osallistua paikanpäällä ralleihin, koska siellä pääsee siihen oikeaan tunnelmaan.  Huoltoparkissa pääsee näkemään sitä työtä, jota huoltotiimi tekee autojen saapuessa erikoiskokeelta tauolle ja aistii sen moottoriharrastuksen syvimmän olemuksen autojen lähtiessä taas kisapätkälle.  Huoltotiimi tekee kellontarkkaa työtä ensimmäisistä sekunneista lähtien ja työkalujen sekä nopeiden keskustelujen äänien yli kuuluu vain kartturin ilmoitukset jäljelläolevista minuuteista ennen huollon loppumista.

Lisäväriä huoltoon tuo tilanne, jossa autossa on odottamatonta tai suurempaa vahinkoa erikoiskokeen jälkeen, se vaatii huoltotiimiltä joustoa ja improvisaatiota, että auto saadaan jälleen kilpailun sääntöjen vaatimaan kuntoon ja jatkamaan seuraaville erikoiskokeille.  Ikävimmillään kilpailu on keskeytettävä, jos autosta on rikkoutunut osa, jota ei ole huoltoautossa, tai sitä ei ehdittäisi vaihtaa huollon aikarajoituksen puitteissa.

Mutta, jos kuitenkin joutuu seuraamaan rallia kotona, niin siihen löytyy monta mielenkiintoista palvelua:



Jaro Kinnusen kotisivuilla ovat linkit kaikkiin tärkeimpiin palveluihin, joista pääsee seuraamaan rallituloksia reaaliajassa.

GPS-seuranta näyttää karttapohjalla autojen etenemisen erikoiskokeilla sekä siirtymätaipaleilla.  Tämän mahdollistaa pieni seurantalaite jokaisessa autossa, ja se on myös turvallisuusväline kilpailijoille.  Linkki Jaron sivulta vie käynnissä olevan ralli SM-kilpailun seurantaan.

Ralliradio on rallin SM-sarjan virallinen ralliradio netissä.  Ralli SM löytyy myös Facebookista ja nopeimmat ralliuutiset löytyvät Twitteristä @RalliSM ja rallien kuvia Instagramista ralli_sm.

LIVE-tulosseuranta vie Ralli SM-kotisivuille ajantasaiseen tulospalveluun.

Ja vielä yksi, uusi palvelu tälle kaudelle ja ainoastaan Jaro Kinnusella rallin SM-sarjassa, "Yllätysseuranta", jossa saadaan näkyviin Jaron sykearvot erikoiskokeiden aikana!


Tämän mahdollistaa SUUNTO Ambit3 urheilulaite, josta haetaan kokemuksia moottoriurheilun puolelta.  Jatkossa tullaan näkemään muitakin yhteenvetoja erikoiskokeiden aikana kerätystä tiedosta, sillä Suunnon Movescount sovellus Internetissä mahdollistaa omien pikku sovellusten ohjelmoinnin laitteeseen.

Vielä palataan huoltoon ja Tunturiralliin, jossa Jarolla oli ongelmia vaihdelaatikon kanssa viimeisellä EK:lla ja siirtymäosuudella maaliin. Tältä näytti laatikon sisällä, ihme että auto vielä liikkui:


Tästä lähtee palautetta laatikkotehtaalle, jonka huollon jäljiltä lähdettiin ensimmäiseen kisaan...





tiistai 27. tammikuuta 2015

Arctic Rally 2015 eli Tunturiralli Rovaniemellä



Siinä se on ! Arcticrallin 2015 SM3-luokan voitto Jaro Kinnuselle ja Mikael Korhoselle ! 

Jarospeed-talli pyysi minut mukaan tiimiin, olinhan hoitanut tallin asioita Ranskassa viime kaudella, kun he ajoivat siellä Peugeot 208 R2 Cup:ia, eikä siinä mennyt kuin 12 minuuttia, kun olin varannut lennot Genevestä Rovaniemelle!

Saavuin perile keskiviikko-iltana, jolloin ohjelmassa oli tiimin tapaaminen, huoltoauto ja kilpa-auto saapuivat myös illalla perille.  Jaro ja Mikael olivat jo alkuviikon olleet paikalla tekemässä nuotteja ja tutustumassa olosuhteisiin.  Tiet olivat lumiset ja tiiviit, joillakin osuuksilla oli hiekkaiset urat, ja tämä itse asiassa oli yksi lopputulokseen vaikuttava tekijä toisen kisapäivän ensimmäisillä erikoiskokeilla...

Torstain ohjelma oli katsastus sekä shakedown.  Katsastuspaikka oli lentokentän lähellä upouudessa Europcarin huoltohallissa.  Katsastus aloitettiin yhdeltätoista, mutta ajoimme jonoon jo heti yhdeksän jälkeen, koska toiminta oli jonotusperiatteella, ei etukäteen annettujen aikojen mukaan.  Pakkanen puri lujasti, reilu 20 astetta, ja ensimmäiset pakokaasuimppaukset tehtiin sen parin tunnin aikana, kun odotettiin toiminnan alkamista. Autot pörisivät pihalla vähän väliä, että pysyisivät edes haaleina. Europcar oli järjestänyt maukkaan soppatarjoilun ja sitä pääsi sentään hallin lämpöön syömään. Katsastus sujui suunnilleen 12 autoa/puoli tuntia, koska hallintyhjennys ja täyttö tapahtui kerralla.
Katsastusjono Europcarin halliin
Katsastus


Soppatarjoilu

Katsastuksen jälkeen suunnattiin Mäntyvaaran raviradalle, jonka parkkipaikalla oli huoltoalue.  Tiimi oli aamulla ajanut huoltoauton sinne ja pystyttänyt paikan valmiiksi.  Kilpa-autoon tehtiin tarkastus ja viimeiset säädöt ja sen jälkeen oli ensimmäisen shakedownin vuoro.  Shakedown on testilenkki rallia varten, yleensä osa jotain EK:ta, jolla on mahdollisuus löytää mahdolliset puutteet autosta ja laittaa ne kuntoon ennen kilpailua.  Toisen kerran shakedownilla käytiin vielä pimeässä testaamassa valot, ja sitten kaikki oli valmista kilpailua varten.


Mäntyvaaran raviradan sisäkatsomo

Auringolaskua kolmen aikaan
Toiselle shakedownille menossa
Perjantai aamu alkoi kaluston käynnistämisellä tiukan pakkasyön jälkeen.  Helpointa oli käynnistää huoltoauton taukotilan Webasto, nappia painamalla alkoi lämmitin toimia.  Sitten tempaistiin aggregaatti käyntiin, jotta latausta tarvitsevat laitteet toimisivat.  Kuorma-auto oli hieman kinkkisempi juttu, mutta toholla lämmitettiin moottoria ja saatiin Renault käyntiin.  Kilpa-auton kanssa oltiin hellempiä, lämmitettiin traileria pitkään, ennenkuin yritettiin käynnistää, ja lähtihän se!

Kosanilla lämpöä

Kilpailu alkoi kello 12:00 Lordin aukiolta, ja sinne kilpuri lähti huollosta hyvissä ajoin.  Seuraavan kerran huoltoalueella oli toimintaa, kun ensimmäinen huolto oli noin kolmen aikaan.  Juuri silloin laski aurinkokin.  Vaikka auringosta ei lämpöä tullut, niin pimeyden hiipiessä maisemaan pakkanenkin taas kiristyi lähelle -25 astetta.  Tunturirallin erikoisuutena ovat pitkät EK:t ja pitkät siirtymät, joka tarkoittaa sitä, että välille on järjestetty välitankkauspisteet sekä molempina päivinä "remote service" tapahtuma.  Välitankkauksessa polttoaineen saa joko huoltotiimiltä, tai sitten automaatista, kuten torstai-iltana Vanttauskoskella ST1 kylmäasemalta.  Tankkaustilanteessa huoltoa ei saa tehtä autolle, vaan siihen on varattu se pieni huoltoaika, 10 minuuttia.  Tämä lyhyt aika ei tietenkään mahdolllista suuria korjauksia, ja huoltomiehien määrä on rajoitettu kahteen, sekä huoltoauton pituus 8 metriin, joten on toivottava, ettei pätkillä ole rikkoutunut mitään isompaa. 

Vanttauskoskelle on Mäntyvaarasta reilut 50 kilometriä, joten huoltotiimilläkin oli siirtymistä edestakaisin. Mitään ei ollut rikkoutunut ja huoltomiehet saivat hyvät munkkikahvit huollon jälkeen kahvilassa.  Parin erikoiskokeen jälkeen kilpuri palasi huoltoon Mäntyvaaraan ja ajoi sieltä Parc Ferme:en Sampokeskuksen parkkihalliin.  Se oli hyvä veto järjestäjiltä, autot saivat sulaa ja olla lämpöisessä yön.

Ensimmäisenä kisäpäivänä Jaro ajoi pohja-aikoja vuorotellen Joonas Tokeen kanssa ja päivän päätteeksi Jarolla oli kolmen sekunnin johto Tokeeseen. SM3-sarjaa hallitsivat näin ollen  Peugeot 208 R2 autot.

Aamun viimeiset säädöt

Tankkauspiste Vanttauskoskella

Kylmä ei hyydytä hymyä

Kymmenen minuutin huolto Vanttauskoskella

Ja lisää tarkistuksia Mäntyvaarassa


Toinen kilpailupäivä alkoi aikaisin, ensimmäinen auto starttasi kello 06:00 ja Parc Ferme:stä siirryttiin suoraan huoltoalueelle.  Tarvittavien toimien jälkeen autot lähtivät kohti ensimmäistä EK:ta, lähelle Kemijärveä ja heti perään lähti huoltomien "remote service" pisteeseen Pirttikoskelle. 
Huoltoalueella Mäntyvaarassa oli hiljainen aamupäivä, koska autot saapuivat sinne vasta noin yhden aikaan iltapäivällä seuraavan kerran.  Iltapäivähuollon jälkeen oli huoltotiimillä vielä välitankkauspiste Heinuvaarassa viimeisen erikoiskokeen jälkeen, koska sen pituus oli 50 kilometriä ja siirtymätaipale maaliin Lordin aukiolle oli 60 kilometriä!




Toinen kilpailupäivä Jarospeedillä oli ensin suurta innostusta, sitten suuria tunteita ja sen jälkeen yhtä juhlaa.  Aamulla Jaro komensi alle piikkipyörät lyhyillä piikeillä, vaikka oletuksena oli ollut pitkät piikit.  Mutta se oli ammattilaisen kokemuksen tuoma valinta, sillä juuri niillä lyhyillä piikeillä oli vaikutusta johdon kasvamiseen, aamun lähdön kolmen sekunnin etumatka oli kasvanut ensimmäisen EK:n jälkeen 10 sekunnilla ja toisen EK:n jälkeen vielä lisää 12 sekunnilla!  EK:illa olivat tien urat olleet osaksi hiekalla, ja niissä olosuhteissa lyhyt piikki antaa parhaimman pidon, kun taas muilla kilpailijoilla olleet pitkät piikit joutuivat antautumaan ja tekivät pidon huonoksi. Iltapäivähuolto meni vauhdikkaasti nappiin, lisävaloja viritettiin ja auto lähti viimeisille osuuksille.

Viimeinen erikoiskoe oli Arctic Rallyn 50-vuotisjuhlan kunniaksi 50 kilometriä pitkä, ja se toi lisäväriä kilpailuun; autojen lähtiessä puolen minuutin välein tulee väkisin jossain vaiheessa tilanteita, joissa nopeammat kuljettajat saavuttavat hitaammin ajavia sekä rengasrikkojen takia autojen järjestys reitillä menee uusiksi.  Lisänä nyt oli pöllyävä lumi, "pöly", jonka läpi ei nähnyt mitään.  Viimeisen EK:n tilannetta pääsi seuraamaan GPS-Ralliseurannasta ja sieltä nähtiin, kuinka Jaro saavutti edelllä ajavaa kilpailijaansa, Tokeeta, joka taas joutui hidastamaan, koska hänen edellä ajanut Lario nosti lumipölyä ilmaan niin paljon.  Riemu voitosta oli ylimmillään, kun tuli viesti, että EK:n puolivälissä Jaron autosta oli hävinnyt tehoja ja laatikko oli alkanut huutamaan, eikä ollut varmaa, toimiiko auto maaliin saakka.  

Seurasimme GPS-karttaa ja kuuntelimme Ralliradiota, Jaro tuli EK:n loppuun, mutta ei pysähtynyt välitankkaukseen, koska autoa ei voinut sammuttaa.  Viimeinen tunti, ennenkuin Jaro saapui maaliin Lordiaukiolle oli hermoja raastava, ja koko tiimi siirtyi huoltoalueelta keskustaan podiumin viereen.
Lopulta Jaro ja Mikael saapuivat podiumjonoon ja silloin oli SM3-luokan voitto on selvä asia, ja 37,5 sarjapistettä ovat taskussa!

Perillä jonottamassa podiumille!!

Jaron haastattelu YLEn Urheiluviikonloppulähetykseen, nähtävänä sunnuntaina 1. helmikuuta 2015

Voittajat ja rallitytöt


Autokunnat ja pytyt; vasemmalta kartturi Mikael Korhonen SM3 R2 sarja, kartturi Jukka Jämsen SM4 Super2, kuljettaja Jaro Kinnunen SM3 R2 ja kuljettaja Kimmo Linden SM4 Super2
Kinnunen-Korhonen sijalla 1 ja Linden Jämsen sijalla 3

Tunnelmakuva Rovaniemeltä, Jätkänkynttilä ja Ounaskoski




sunnuntai 25. tammikuuta 2015

maanantai 19. tammikuuta 2015

Pikavisiitti lumitilannetta katsomassa

Päätimme tehdä kierroksen lähialueella katsomassa, miltä hiihtokeskuksissa näyttää, sillä säät ovat olleet enimmäkseen hyvin keväiset.  Albinin ollessa edelleen huollossa, matka tehtiin henkilöautolla. Ajoimme Lausannen ja Montreux:in kautta Aigleen, josta nousimme Morginsiin.  Tämä matka tehtiin siis Sveitsissä, viikko sitten.  Sääolosuhteet ovat senverran muuttuneet, että lunta on tullut paikoitellen jopa 40 senttiä alpeilla, alempana kertymää on ollut 10 senttiä.  Ihan kaikki off-pisteet eivät sentään ole vielä auki.

Tässä on linkki Portes du Soleilin hiihtoalueen rinnekarttaan, ja se näyttää ajantasaisesti rinne- ja hissitilanteen.  


Meidän videomme näyttää Ranskan puolelta Chatelin ja Abondancen aluetta, ja etenkin Chatelista löytyi mukava leirintäalue, auki talvellakin, palveluina sauna ja uima-allas!  Sinne otetaan suunta, kunhan saamme auton liikenteeseen.



Seuraava päivitys tuleekin KYLMÄSTÄ, sillä lähden Jarospeedin huoltotiimiin mukaan Tunturiralliin Rovaniemelle !  Onkohan ensi viikonloppuna Karavaanareita Roin suunnalla, olisi mukava tavata IRL ?

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Jatkoa dieselautojen rajoituksiin Ranskassa

Kirjoitin aiemmin Ranskan hallituksen suunnitelmista rajoittaa dieselautoja liikenteessä.  Sen jälkeen Pariisin pormestari ilmoitti haluavansa dieselautot pois kaupungin keskustasta vuoteen 2020 mennessä. Pariisin kaupungintalon, Mairien, virka-autot eivät ole enää dieselmoottorisia, mutta varmaa tietoa ei ole, mikä niiden polttoaine on sähkö vai bensiini.  Kaupunki joka tapauksessa tukee sähköautojen latauspaikkojen rakentamista hallituksen suunnitelmien mukaisesti, koko Ranskassa tavoitteena on olla 7 miljoonaa latauspaikkaa vuoteen 2030 mennessä, kun nyt niitä on runsas 14000.

Viime vuoden saastepäivien liikennerajoitukset ovat vielä muistissa, silloin ajoja rajoitettiin antamalla ajo-oikeus vuoropäivin parillisiin tai parittomiin numeroon päättyviin rekisterinumeroihin. Ja ranskalaiseen tapaan tämä oli yksilönvapauden rajoittamista, ja liikenteessä ajoivat mitkä numerot tahansa joka päivä...  Yritettiin sitä valvoa ja poliisit sakottivat ajo-oikeudettomia, mutta niitä oli yksinkertaisesti vain liikaa, että asia olisi saatu kuriin.

Viimeisimmät suunnitelmat koskien Pariisia sisältävät tiukempia rajoituksia, esimerkiksi Rue de Rivoli ja Champs-Elysées olisivat vain vähäpäästöisille ajoneuvoille sekä 1-4 kaupunginosissa sallittaisiin vain taksit, bussit, jakeluautot ja asukkaiden ajoneuvot. Kartassa nämä kadut kulkevat metrolinja 1:n kohdalla.  Kaupunginosarajoitukset tulisivat olemaan allaolevan kuvan mukaisesti juuri se alue, jossa sijaitsevat Louvre, Pariisin kaupungintalo ja Pompidou kulttuurikeskus, eli Place de la Concordelta kaakkoissuuntaan lähes Bastillelle saakka. Pariisissa käyneet muistanevat tuon alueen ruuhkaisuuden, mutta kieltämällä dieselautot tällä alueella, ohjataan se liikennemäärä jonnekin muualle, eli siirretään ongelmaa, ei ratkaista sitä...


Käytännön toimenpiteitä on nyt ehdotettu iham muualla kuin pääkaupungissa; Alpes-Maritime departementti kaakkois-Ranskassa, listasi 52 kaupunkia, joissa tullaan rajoittamaan dieselautojen liikennöintiä saastepäivinä, alkaen ensi vuoden alusta.  Rajoitukset koskevat kaikkia yli 15 vuotta vanhempia dieselautoja, jotka tullaan merkitsemään liikennevalotarroin, punainen väri kieltää ajon, keltainen sallii jonkinverran ajoa ja vihreällä ei ole merkitystä ajamiseen. Ja ajorajoitukset koskevat nimenomaan niitä päiviä, jolloin saastearvot ovat huipussaan.

Nizzan kaupungin virallisessa tiedotteessa kerrotaan kaupungin pormestarin Christian Estrosin saada aikaan urbaanin ympäristöpolitiikan toimenpiteitä estämään ilmansaasteita.  Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan...

Mutta, departementissa on listattu kaupungit, joissa värilliset tarrat tulevat ohjaamaan liikennekäyttäytymistä alkaen ensi vuonna, ja ne ovat:

Antibes, Aspremont, Auribeau-sur-Siagne, Beaulieu-sur-Mer, Berre-les-Alpes, Biot, Cabris, Cagnes-sur-Mer, Cannes, Cantaron, Carros, Castagniers, Châteauneuf-Grasse, Châteauneuf-Villevieille, Colomars, Contes, Drap, Falicon, Gattières, Gourdon, Grasse, La Colle-sur-Loup, La Gaude, La Roquette-sur-Siagne, La Trinité, Le Bar-sur-Loup, Le Cannet, Le Rouret, Le Tignet, Mandelieu-la-Napoule, Mouans-Sartoux, Mougins, Nice, Opio, Pégomas, Peymeinade, Roquefort-Les-Pins, Saint-André-de-la-Roche, Saint-Jean-Cap-Ferrat, Saint-Jeannet, Saint-Laurent-du-Var, Saint-Paul, Spéracèdes, Théoule-sur-Mer, Tourrette-Levens, Tourrettes-sur-Loup, Valbonne, Vallauris, Vence, Villefranche-sur-Mer, Villeneuve-Loubet 

Kuinka tämä tulee käytännössä vaikuttamaan turistiliikenteeseen, siitä ei ole vielä tietoa, mutta kerron lisää, kun on taas uutta kerrottavaa.


perjantai 9. tammikuuta 2015

Sarjakuvapiirtäjien merkitys ranskalaisille

Lehdet ja kirjallisuus ovat Ranskassa jokamiehen oikeus, olennainen osa paikallista kulttuuria.  Kirjakaupat ja lehtikioskit ovat juuri sitä, mitä nimet kertovat, eivätkä myy juurikaan muuta, kuin painettua sanaa.  Ja kyllä sitä ostetaankin, kun valinnan varaa viikkolehdissäkin on koululaisista aikuisiin, lähes kaikilta eri aloilta.

Tällä viikolla kuolleet sarjakuvapiirtäjät eivät olleet ainoastaan Charlie Hebdo-lehden työntekijöitä, vaan heillä oli suuri yleisö koko Ranskan lehtiä lukevan kansan parissa.

Stéphane "Charb" Charbonnier perusti MonQuotidien-lehteen sarjakuvan "Quotillon" vuonna 1994 ja sitä lukivat lapset ja oppivat tuntemaan piirtäjän tyylin ja tekstit.  Kasvaessaan nuoret lukivat Harakiri-lehteä, samaa jota heidän vanhempansa olivat jo lukeneet, ja jonka erittäin agressiivinen ja hyökkäävä sisältö ei tietenkään kaikkia miellyttänyt, mutta Charbonnierin suosio kasvoi.  Harakiristä Charbonnier sirtyi Charlie Hebdoon.

Bernard "Tignous" Verlhac oli ennen Charlie Hebdo-lehteä sarjakuvapiirtäjänä Marianne-viikkolehdessä.  Hänetkin teki tunnetuksi terävät ajankohtaiset piirrokset ja karikatyyrit poliittisista tapahtumista.

Jean "Cabu" Cabut tuli tunnetuksi "Le Canard enchaîné"-lehdestä, niinikään satiirinen ja etenkin ranskalaisesta politiikasta pilkkaa tekevä lehti, joka tietysti saavutti suuren suosion.  Cabu työskenteli myös jo mainitussa Harakiri-lehdessä.

Melkein voisi sanoa, että lähes jokaisella ranskalaisella on ollut kosketus näihin kolmeen piirtäjään heidän kuviensa kautta, ja siksi heidän kuolemansa on nostettu otsikoihin enemmän, kuin niiden 9 muun, jotka myös saivat surmansa.

MonQuotidien julkaisi surmatyöstä oman erikoisjulkaisunsa, jossa selvitetään lehden kohdeyleisölle, eli lapsille ja nuorille mitä tapahtui ja miksi.


Tässä yksi tunteellinen kuvaus videomuodossa näistä kolmesta piirtäjästä:


Lisää ohjelmia, ranskankielellä kylläkin, joissa haastatellaan edesmenneitä: