perjantai 27. maaliskuuta 2015

Ranskalaisen illallisen tärkeä osa, juustot! Ranska - Suomi sanastoa

Unohdin sitten sen oleellisen ranskalaisen illallisen osan, nimittäin juustot.  Kun iltasyöminen tehdään viimeisen päälle, niin pääruoan (plat principal) ja jälkiruoan (dessert) välissä nautitaan juustoja (fromages)!  Lounaalla se ei ole välttämätöntä, mutta toki silloinkin se on mahdollista.

Ruokalistassa on yleensä pääruokien ja jälkiruokien välissä varattu oma paikkansa juustoille, yleisimmin sieltä löytyy sinihimejuusto (Roquefort), valkohomejuusto (Brie) , vuohenjuusto (fromage de chevre) ja joku kova juusto, kuten Comte. Oikein ranskalaisissa illallisravintoloissa juustot tuodaan pienessä tarjoiluvaunussa pöydän viereen, josta jokainen voi sitten valita juustonsa.

Juustokärry
Juustovalikoimaan sisältyy aina alueen omat juustot, jotka ovat usein pienten tuottajien tekemiä, vuohenjuustoja tai pitkään kypsytettyjä kovia juustoja.

Osa ranskalaisista alueellisista juustoista, pohjois-luode suunnalla valkohome- ja vuohenjuustoja, etelä-kaakko suunnala sinihomejuustoja sekä itäisessä Ranskassa kovia, kypsytettyjä juustoja.

Sinihomejuustot ovat nimeltään "Bleu de paikannimi", lisäksi klassisimmat tunnetaan pelkästään paikanimellään, kuten Roquefort. Samaa kaava käytetään valkohomejuustoissa, "Brie/Camembert de paikannimi", tai sitten vain paikannimi tai jopa niin yksinkertaisesti vain kuin "Brie/Camembert". Vuohenjuustojen nimet ovat myös "Chevre de paikannimi" tai "fromage de chevre". Kovat, kypsytetyt juustot ovat omia tuotemerkkejään, kuten Comte, Beaufort, Morbier, Munster. Ja kaikkien näiden lisäksi on satoja yksittäisiä paikallisia juustoja, jotka voivat olla tyypiltään mitä tahansa, ja niihin tutustuminen on aina oma seikkailunsa, joka kannattaa tehdä!

plat principal -pla prinsipal- pääruoka
dessert -desseer- jälkiruoka
fromages -fromaas- juustot
Roquefort -rokfoor- sinihomejuusto Roquefortin kaupungista
Brie -brii- valkohomejuusto
Camembert -camambäär- valkohomejuusto
Chèvre -sheevr- vuohi
Comte -koont- kova, kypsytetty lehmänmaitojuusto
Beaufort -bofoor- kova, kypsytetty lehmänmaitojuusto
Morbier -morbiee- kypsytetty lehmänmaitojuusto, tunnistaa ns. "tuhkaraidasta" juuston keskellä
Munster -maasteer- kysytetty lehmänmaitojuusto

Kuvat ovat Googlen kuvahaulla löydettyjä.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Koska syödään? Ranska - Suomi sanastoa

Apetta pöytään sanoo suomalainen, ja silloin Ranskassa ovat ravintolat kiinni!  Tämä ei ole ainoastaan suomalaisten ongelma, vaan lähes kaikki muualta tulleet ovat todenneet, että kun päivän aikana alkaa olla nälkä, niin Ranskassa voi olla mahdotonta saada ruoka-annoksia.

No miksi? Siitä ah niin ranskalaisesta syystä, että lounasaika on täsmälleen 12-14, ei ennen, eikä jälkeen.  Seuraavan kerran ravintolat avautuvat illalla seitsemältä.

Aamiainen (petit-dejeuner) on päivän tärkein ateria, näin ovat suomalaiset tottuneet aloittamaan päivänsä, mutta Ranskassa tyypillinen arkiaamun kattaus on kuppi kahvia ja voisarvi (croissant). Patonkia (baguette) voi syödä aamiaisella, mutta se on oikeastaan lounaan (dejeuner) ja illallisen (dîner) lisuke. Paitsi sunnuntai-aamuisin leipomosta (boulangerie) saa ihan ohuita patonkeja (ficelle), jotka halkaistaan, voidellaan voilla ja kastetaan kahvikuppiin.





Lounaalla on sitten täysi kattaus, ravintolat mainostavat päivän annosta (plat du jour) tai päivän menua (menu du jour), johon sisältyvät alkuruoka (entrée), pääruoka (plat principal) ja jälkiruoka (dessert).  Usein näkee myös vaihtoehtoina alkuruoka+pääruoka (entrée+plat) tai pääruoka ja jälkiruoka (plat+dessert). Ja mitä lounas olisikaan ilman viiniä (vin).  Joissakin lounaspaikoissa on viinipullo (bouteille de vin) valmiina pöydässä, toisissa lounaan kera tarjoillaan pieni tai iso karahvi viiniä (un pichet de vin). Luonnollisesti muutkin juomat ovat mahdollisia, niitä nauttimalla lounaalla osoittaa olevansa todella ei-ranskalainen.  Olut (une bière)  ja vesi (l'eau) tuodaan pöytään, pieni olut on 2,5 desiä ja nimeltään "demi", vettä tilattaessa tarjoilijan kysymys on yleensä "plat ou gazeuse" eli tavallista vai kuplavettä.  Vesipullon koko on valittavissa, "demi" eli puolikas tai iso pullo, joka on "grande".

Päivän pääruoat


Maan tavan mukaan tilausta tehdessä ollaan kohteliaita, ja lisätään ainakin viimeiseksi tarjoilijalle sanottaessa "s'il vous plait", eli se kuuluisa silvuplee!  Tämä tarkoittaa "olkaa hyvä", englanninkielen vastine on "please".

Illallisellakaan  ei olla tavallisissa ravintoloissa sen monimutkaisempia, sillä ravintolassa syöminen on jokaiselle ranskalaiselle normaalia elämää jo lapsesta lähtien.  Tärkeintä on varmistaa paikka ravintolassa, eli tehdä pöytävaraus (réservation de table).  Sen jälkeen pöytä on varattuna koko illan, ja äkkiä siihen saattaa koko ilta mennäkin.  Ranskalaiseen tapaan alkuruokien ja pääruoan tilaus sujuu jouhevasti ja ne saapuvat melko sujuvasti pöytään, mutta sitten jälkiruoan odotus voikin venyä pitkäksi.  Edelleen laskun (l'addition) saaminen voi ottaa pitkähkön ajan, eikä kolmen tunnin illallinen ravintolassa ole mitenkään erityisen pitkä aika.

Menu


Jos pöytävarausta ei ole tehty, ravintolaan voi ilman muuta mennä sisään ja odottaa tarjoilijan pyyhältävän kysymään onko teillä varausta (avez-vous une réservation?)  Vastaukseksi riittää "No", eli eipä ole.  Mikäli tilaa ei löydy, tarjoilijan vastaus on yleensä "Désolé, le restaurant est complet", eli "sori, nyt on täyttä", ja silloin ei auta kuin jatkaa matkaa.  Sillä jos ravintola on täynnä, se tarkoittaa, ettei jonoon oteta ketään, koska pöytävaraukset ovat tehty koko illaksi.

Mutta, jos tilaa löytyy, tarjoilija laskee sisääntulevien lukumäärän ja varmistaa vielä, että monelleko hengelle paikkaa halutaan, "deux, trois, quatre?"; "kaksi, kolme, neljä?" ja ymmärrettyään lukumäärän, ohjaa pöytään.

Illalliseen kuuluu yleensä alku-, pää-, ja jälkiruoka, monasti ravintolalla on normaalin listan lisäksi illan erikoisannokset, jotka ovat valmistettu paikallisista tuoreista aineksista (ingrédients locaux).  Ruokajuoman saa valita erilliseltä viinilistalta (carte de vin), jossa on melkein poikkeuksetta ainoastaan ranskalaisia viinejä. Pikku detaljina tilauksen etenemisen nopeuttamiseksi; kun olette lukeneet ruokalistan ja päättäneet edes suunnilleen, mitä tilaatte, sulkekaa lista ja laittakaa se pöydälle.  Tämä on merkki tarjoilijalle, että olette valmiita tilaamaan.  Kun tarjoilija tulee ottamaan vastaan tilaustanne, niin sitten voitte jatkaa keskustelua hänen kanssaan eri annoksista.

Viinilista

Alkoholittomat juomat

Jälkiruoka on aina oma annoksensa, ilman kahvia.  Jos tilaatte valitsemanne jälkiruoan ja kahvin (dessert et café), saatte ensin jälkiruoan ja kahvin sitten joskus myöhemmin.  Mutta jos tilaatte jälkiruoan kera kahvin (dessert avec café) voitte saada tarjoilijalta kummastuneen katseen ja ehkä sitten jälkiruoan ja kahvin samaan aikaan, pieneellä viiveellä...  Yksinkertaisesti kahvi on Ranskassa menun viimeinen nautintoaine, joka otetaan ruokailun jälkeen, jos otetaan ollenkaan.  Sen vuoksi sen yhdistäminen jälkiruokaan on ihmetyksen aihe täällä.

Jälkiruokalista


Muissa kuin ketjuravintoloissa ei ole lapsille (les enfants) erikseen leikkipaikkoja, sillä kulttuuriin kuuluu illastaa yhdessä perheen kanssa, ja lopulta nukahtaa vanhemman syliin, aikuisten jatkaessa loputonta ruokapöytäkeskusteluaan.  Tarjoilijat (serveur/serveuse) kuuntelevat lasten tilaukset ihan samalla tavalla kuin aikuistenkin, ja ruokajuomana on joskus vedellä laimennettua punaviiniä, viini on tietysti perheenisän suosikkitilalta valittua.



Jos sinulla on koira (un chien), ja haluat mennä ravintolaan syömään, niin sille ei ole mitään estettä.  Koirat saavat tulla mukaan sisälle, silloin yleensä saat pöydän hieman rauhallisemmasta paikasta, ja koira voi olla koko ajan pöydän alla kanssasi.



petit-dejeuner -pötidesönee- aamiainen
croissant -kruassaan- voisarvi, kroissantti
baguette -bagett- patonki
dejeneur -desönee- lounas
dîner -dinee- illallinen
boulangerie -bulanseri-  leipomo
ficelle -fisell- ohut patonki
plat du jour -platdysuur- päivän annos
menu du jour - menydysuur- päivän menu
entrée -antree- alkuruoka
plat -pla- annos
dessert -dessäär- jälkiruoka
vin -vä- viini
bouteille de vin -buteidövä- pullo viiniä
un pichet de vin -äpisheedövä- pikku karahvi viiniä
une bière -yn bier- olut
l'eau -loo- vesi
une demi -yndömi- pieni olut
une bière sérieuse -yn bier seriöös- iso olut
plat ou gazeuse -pla ou gasöös- tavallista vai kuplavettä
grande -graand- suuri, iso
s'il vous plait -silvuplee- olkaa hyvä
réservation de table -reservasiondötaabl- pöytävaraus
l'addition -ladission- lasku
avez-vous une réservation? -avevuuynreservasioon- onko teillä varaus
Désolé, le restaurant est complet -desolee, lörestauraanecomplee- pahoittelut, ravintola on täynnä
deux -döö- kaksi
trois -truaa- kolme
quatre -katr- neljä
ingrédients locaux -ängrediaanlocoo- paikalliset raaka-aineet
carte de vin -kartdövään- viinilista
dessert et café -dessäär e kafee- jälkiruoka ja kahvi
dessert avec café -dessäär avec kafee- jälkiruoka kahvin kera
serveur -servöör- tarjoilija
serveuse - servöös- tarjoilijatar
un chien -än shia- koira
un chat -än sha- kissa

torstai 19. maaliskuuta 2015

Tarrat autossa


No niin, nyt on karavaanari.org-tarra meilläkin! Eipä täkäläiset sen päälle mitään ymmärrä, mutta toivottavasti siitä saa jutunjuurta aikaseksi.  Toivottavasti eivät ala häiriköimään foorumilla...  Ei tuo "Vihainen siili"-tarra mene täällä jakeluun, ajavat puskurissa kiinni kuitenkin.



tiistai 17. maaliskuuta 2015

Salut, tout le monde ! Ranska - Suomi sanastoa

Tuo otsikon tervehdys on lempilauseitani täällä Ranskassa.  Suomennettuna se on "Moikka kaikille!" eli tervehditään kahta tai useampaa henkilöä, mutta ranskalaisittain se on maailmaa syleilevä huudahdus, eli "Hei, koko maailma"!

Se antaa mielikuvan, että maailma on tässä ja nyt, Ranskassa, eikä muusta niin väliäkään.  Se myös tiivistää yhteen lauseeseen ranskalaisuuden ytimen, eihän muita maita (etranger) tai ulkomaalaisia välttämättä ole olemassakaan.  Okei, en nyt ala ruotimaan ylimielisiä ranskalaistapoja sen enempää.

Mutta vähän tervehdyksistä ja päivittäisistä tavoista.  Pikkukaupunkien kaduilla ja kämppärien poluilla kulkiessa on tapana tervehtiä vastaantulijoita tai penkilläistujia ja se käy helposti: "hyvää päivää" (bonjour) tai iltakuuden jälkeen "hyvää iltaa" (bonsoir).  Hyvä/hyvää on siis "bon", josta tulee myös karamelli tulee (bonbon).  Päivä on "jour" ja ilta on "soir".  Nämä lausahdukset riittävät ohikulkiessa ja päännyökkäyksen kera.  Ne eivät velvoita keskustelun aloittamiseen, ja ei pidä hämmästyä, kun vastaantuleva vaahtosammuttimen kokoinen ipana tervehtii aikuisia hyvän päivän toivotuksella, se on maan tapa, ja hyvä sellainen!

Itseäni aluksi ihmetytti ventovieraiden tervehdykset, mutta nyt se on niin luontevaa, että Suomessa tuntee itsensä vaivautuneeksi, kun tervehtii tuntematonta vastaantulijaa ja saa hämmentyneen katseen takaisin.

Otsikon "Salut" on ystävien kesken käytettävä "moikka/heippa/terve", jota ei pidä vieraille heittää.  Se saatetaan tulkita keskustelun aloitukseksi, ja silloin seurauksena on seuraava rutiinisanonta "Ça va?" eli "kuis kulkee?".  Tuo "sava" kun sanotaan ääntämällä loppu korkeammalle, eli intonaatiolla, niin se on kysymys, ja sanottaessa sava ilman äänenpainoja, se tarkoittaa, että menee hyvin.  Voi tietysti vastata "Ça va bien!", jolloin sanotaan että menee oikein hyvin.

Tämä "Salut - Ça va? - Ça va bien!" on vakiorutiini niin ystävien kuin vieraampienkin kesken, koskaan ei ole tapana vastata "Ça va mal / Ça va comsi comsa", eli huonosti menee tai menee jotenkuten, sillä ranskalaisia ei ole opetettu reagoimaan tuollaisiin negatiivisiin ilmaisuihin.  Tai oikeastaan se on hyvä tapa saada ranskalaisilta pasmat sekaisin, koska he eivät todellakaan odota tuollaista vastausta.

Mutta vastaukseksi karavaanarien kesken käy myös "Ça roule!", eli vapaasti suomennettuna "pyörii", kaikki rullaa hyvin.

Salut, tout le monde - salyy tule moond - Hei kaikki
etranger - etransee - ulkomaa, vieras
bonjour - bonsuur - hyvää päivää
bonsoir - bonsuaar - hyvää iltaa
bonjournee - bonsurnee - hyvän päivänjatkon toivotus
bonsoiree - bonsuaree - hyvän illanjatkon toivotus
bonbon - bonbon - karamelli, ääntäminen on hyvin nasaali
jour - suur - päivä
soir - suaar - ilta
ça - sa - se
va - va -menee, aller-verbi
bien - biän - hyvä, hyvin
mal - mal - huono, huonosti
comsi comsa - comsiicomsa - jotenkuten
roule - rul - kulkee, rullaa, rouler-verbi


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Taas opittiin uutta

Viikonloppuna tehtiin vuoden ensimmäinen kierros lähiseudulla ja yövyttiin Albinissa yhden yön verran.  Lauantai-aamuna liityimme taas vaihtopäiväliikenteeseen hetkeksi Autoroute des Titans:illa Bellegardesta Pont d'Ainiin saakka ja sieltä siirryime pikkuteille ja ajelimme Rhonen rannalle.  Pikkukämppärit ja huoltoparkit olivat tyhjillään, vaikka tienpäällä liikkuikin matkailuautoja, vain muutama näkyi illan tullen jääneen, kuka minnekin yöksi.

Mekin parkkeerasimme aivan ylhäiseen yksinäisyyteen Rhonen rantapenkereelle lähelle Peyrieun kaupunkia.  Yöllä oli pakkasta pari astetta ja autossa nukkuminen monen kuukauden jälkeen tuntui taas vaativan totuttelua, sen verran levottomasti nukuin.


Sunnuntai-aamuna nousin sitten ennen seitsemää keittämään kahvia ja tein lenkin yhden koiran kanssa katsellen aamun valkenemista ja kuunnellen lintujen laulua.  Vähän ennen kahdeksaa tarjoilin naistenpäivän kunniaksi vaimolle kahvin ja aamupalan sänkyyn, ja jo vartin yli kahdeksan lähdimme jatkamaan matkaa.


Upeassa aamuauringossa ajoimme tuttuun Seysselin kaupunkiin, tarkoituksena käydä siinä Ain:in departementin puoleisessa Sysselissä leipomossa (boulangerie) haukkaamassa tuoreet croissantit, mutta se olikin kiinni!  Joten joen yli Haute-Savoien (eli yläsavon) Seysseliin, jossa löytyi avoinna oleva leipomo ja istuimme terassilla auringonpaisteessa kahvilla.

Kaupungissa oli sirkus, ja sen eläimet olivat joen rantapenkereellä ulkoilemassa, hupaisan näköistä, kun kamelit ja laamat sulautuivat maisemaan, kuin se olisivat aina siellä.



Pistää miettimään, mitä nuo kamelit tuolla tekevät...
Kotiin suunnatessamme pysähdyimme Chanayn pikkukaupungin huoltoparkissa tankkaamaan juomavettä.  Kolmella eurolla pankkikortilla maksettuna saatiin vesi virtaamaan ja se lorisi tyhjään säiliöön iloisesti.  Kun testasimme sitten, että vesipumppu täyttää järjestelmän, myös vedenlämmittimen säiliön, niin pumppu ei lakannut ollenkaan pumppaamasta!  Eli jossain oli vuoto...  Nopeiden liikkeiden ja luukkujen avaamisen jlkeen vuoto paljastui WC-pöntön letkun kulmaliittimen juureen, siellä oli ollut talven aikana vettä, joka jonain pakkasyönä oli työntänyt letkua ulos liittimestä.  Ja nyt vesi siis lirui kasetin tyhjennysluukun takaa liittimestä ulos.  No, ei hätää, liittimen sai taas pitämään vettä, kun työnsi letkun liittimen sisään, se tuntui napsahtavan paikoilleen, eikä käsivoimin vetämällä tullut enää ulos.

Vuotava kulmaliitin, tässä jo alhaalta tuleva letku on työnnetty takaisin ja liitos pitää

Tuli mieleen aika, jolloin meillä oli vene, aina vesillelaskun yhteydessä kaiveltiin turkkilevyt ylös ja kaikki letkut ja läpiviennit esiin, kun tarkistettiin, ettei ole vuotoja missään veneen kelluessa ensimmäistä kertaa vedessä talven jälkeen.  Sama se on matkailuajoneuvossakin, nyt vaan vettä laitetaan sisälle, mutta samalla tavalla on tarkistettava, ettei vuotoja ole missään.

Viikonlopun jälkeen alkuviikolla olikin sitten vieraiden aika, suomalaispariskunta, jotka ovat kiertäneet tänä vuonna Eurooppaa jo 9000 kilometrin verran matkailuautollaan, saapuivat maanantaina meidän kotimajoitukseen.  Vietimme oikein mukavat pari päivää keskustellen karavaanarielämästä ja matkoista, nauttien hyvästä ruoasta ja lämpimästä auringonpaisteesta.  Ystävämme lähtivät tänään jatkamaan matkaa kohti Travemundeä ja kotisuomea.

Ja vielä ranskankieltä:

boulangerie -bulansjörii- leipomo
patisserie -patissri-  konditoria
boucherie -bushrii- lihakauppa
pharmacie -farmasii- apteekki
epicerie -episri- pieni elintavikekauppa, vihanneksia ja hedelmiä

torstai 5. maaliskuuta 2015

Zen ja karavaanarielämä

Jostain syystä kävin lukemassa karavaanari.fi keskustelua osiossa Matkailua ulkomailla, ja löysin tällaisen viestin:


" >"Ei kaikki pidä Ranskaa perseenläpenä, eikä yrittäkkään selvitä siitä yhdessä päivässä"

Meille se on ollut jotenkin sellainen maa, jossa ei jostain syystä haluta viettää kuin sen 12 tuntia suuntaansa. Varmaan hienoja paikkoja, mutta jos itsellä fiilis taskuvarkaista, ovenvääntäjistä, terroristeistä, kerran rakennetuista taloista, ja muusta sotkuisuudesta, niin mitäpä siellä sen enempää aikaansa viettää kuin minimissään on pakko

Kuka mitenkin asian näkee, näin meillä."


Mietin yksilöitä, jotka uskaltavat ottaa riskejä elämässään poistumalla omasta mukavuusalueeltaan edes hetkittäin kulkien silmät kiinni ja nopeasti läpi tuntemattoman päästäkseen paikkaan, joka poikkeaa mahdollisimman vähän siitä mukavuusalueesta, josta on poistuttu.  Tuo valkoinen, tutkimaton alue näiden kahden mukavuusalueen välillä on täynnä uhkia ja vaaroja, joita pitää välttää keinolla millä hyvänsä.  Vähät siitä mitä muut kertovat siitä alueesta, näin asiat ovat aina olleet ja tulevat olemaan.  

Käyttäytyminen voi olla samanlaista läpi elämän, riippumatta toiminnasta; loman vietto, työelämä, vapaa-aika, mielipiteiden julkituominen.  Minkäänlaisia poikkeuksia ei voi sallia, koska elämän tarkoituksena on elää se mahdollisimman säännönmukaisesti ja muiden odotusten mukaisesti.  

Asenteiden ja mielipiteiden muuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta, koska heidän elämällään on omat käyttäytymismallinsa, joihin muiden on vain sopeuduttava.

Itse koen meidän, vaimoni ja minun, edustavan toista ääripäätä, elettyämme 50 vuotta Suomessa otimme irtioton kotimaasta ja lähdimme elämään arkea kieltä osaamattomina täysin toisenlaiseen kulttuuriin.  Kohta kuuden vuoden jälkeen olemme edelleen valmiita jatkamaan matkaamme johonkin toiseen suuntaan, koska tässä elämässä on vielä paljon opittavaa ja koettavaa.  Uudet asiat, käytännöt ja paikat, jotka tulevat eteemme, otetaan vastaan positiivisella asenteella, olivat ne sitten myönteisiä tai negatiivisia.  Pieniä detaljeja keräämällä saavuttaa taitoa ja tietämystä voittaa haasteet, jotka tuntuvat ensin ylitsepääsemättömiltä ja ystävien apu on korvaamatonta, ja vastavuoroisesti itsekin voi auttaa. 

Matkailuautoiluun tai asuntovaunulla liikkumiseen voi soveltaa samoja asioita, kun muistaa, ettei ulkomailla toimi välttämättä kotimaassa omalla kausipaikalla käytössä olevat säännöt ja normit.  Siirryttäessä rajojen ulkopuolelle, olivat ne sitten kotimaan maantieteelliset rajat tai jopa oman mukavuusalueen rajat, on hyvä, jos pystyy tunnustamana sen tosiasian, että asiat ovat eri tavalla, kuin mihin on totuttu.  Seuraava askel on ymmärtää, etteivät ne uudet asiat olekaan pahasta! Tämän kautta on mahdollista oppia käyttäytymis- ja toimintamallit, joiden avulla saa uusista asioista paljon enemmän irti. Tietenkin on pidettävä mielessä, ettei uuteen ympäristöön voi heittäytyä virran vietäväksi, vaan on edettävä tietoa hankkien ja asiat ymmärtäen, ettei tule innostuksissaan tehtyä vääriä liikkeitä tai päätöksiä.

Tuo uusien asioiden opettelu koskee niin matkailuajoneuvolla palvelupisteellä toimimista, yöpymispaikan valintaa ja kaupassakäyntiä ulkomailla.  Tämä vain esimerkkinä, miten pienistä asioista kootaan se isompi kokonaisuus, jolla rikotaan omia mukavuusalueen rajoja ja saavutetaan korkeampi tietämys, jonka tuloksena on entistä nautinnollisempi elämä.

Italiaa

Itävaltaa

Saksaa

Ranskaa


keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Kuinka käytän palvelupistettä, Ranska - Suomi sanastoa

Matkailuajoneuvojen palvelupisteen liikennemerkki

Tätä liikennemerkkiä ei voi olla huomaamatta edes pienimmässäkään ranskalaisessa kylässä, sillä matkailuautojen ja karavaanarien ulottuvilla ovat peruspalvelut aina saatavilla.  Olen kirjoittanut aikaisemminkin aiheesta, mutta lukaisin ranskalaisen Le Monde du Camping-car lehden artikkelin palvelupisteen (l'aire de services) käytöstä ja päätin kirjoittaa samansuuntaiset vinkit suomeksi.

Tämä postaus tulee antamaan mallia suunnittelemastani "Ranskaa karavaanareille" opuksesta, jossa helpotan ranskankielen ymmärtämistä karavaanimatkailun sanastoon liittyen.  Kirjaan tekstin joukkoon ranskalaiset sanat oleellisille asioille ja käsitteille, ja tekstin loppuun taulukoin samat sanat Ranska - foneettinen muoto - Suomi, sillä kertaus on opintojen äiti. Vai miten se nyt olikaan... 

Mutta nyt asiaan! 


Palvelupisteen automaatti


Palvelupiste voi olla yksinkertaisesti pelkkä harmaaveden tyhjennyspaikka, kuten liikennemerkki osoittaa, tai sitten paikka, jossa ovat seuraavat toiminnot:

- harmaavesien tyhjennys (vidange eaux grises)
- WC:n tyhjennys (vidange eaux noires)
- juomaveden täyttö (alimentation eau potable)
- sähkö (électricité)
- roskien tyhjennys (poubelles)

Palvelupisteen malli


Harmaavesien (les eaux grises/ les eaux usées) tyhjennykseen tarkoitettu paikka on yleensä kaadoilla varustettu betoniallas, jonne voi laskea matkailuajoneuvon hanasta vedet, ja ne kulkeutuvat viemäriin.  Joskus on mahdollista suorittaa myös harmaavesiviemärin huuhtelu (le rinçage) erikseen automaatista (la borne) löytyvästä hanasta/napista.

Harmaavesiviemärin huuhtelu


WC:n tyhjennystä varten automaatin juuressa on kannellinen aukko, jonne kasetin sisältö kaadetaan.

Avaa kansi ja tyhjennä WC-kasetti tänne


Kasetin tyhjennyksen jälkeen myös WC-viemärin huuhteluun (rinçage WC) on oma nappinsa/hanansa.  Aukon kansi kannattaa sulkea ennen huuhtelun käynnistämistä, omien kokemusten mukaan huuhteluvesi voi tulla kovalla paineella ja roiskua ympäriinsä...

WC-viemärin huuhtelu, muista sulkea kansi ensin!


WC-kasetin huuhteluun pitäisi olla oma hana, josta saa puhdasta vettä, mutta tämä hana ei ole tarkoitettu juomavedeksi!  Juomavesihanan käyttö WC-kasetin huuhteluun ei ole sallittu, hygieniasyistä, täysin ymmärrettävää, samoin juomaveden ottaminen vessan huuhteluhanasta on luonnollisesti terveysriski. On myös automaatteja, jossa ei ole WC-kasetille omaa hanaa (kuvassa), joten sitten huuhtelu on suoritettava käyttämällä erillistä vesisäiliötä.


Edellämainitut palvelut ovat palvelupisteissä maksuttomia (gratuit) ja helpottavat jokapäiväistä matkantekoa.  Maksua vastaan saa sitten tankata juomavettä ja mahdollisesti käyttää sähköä.

Pankkikortilla tapahtuva maksu


Sähköpistokkeet

Juomavesihana

Maksu suoritetaan pankkikortilla (la carte bancaire / CB), kolikoilla (l'espèces) tai poleteilla (le jeton).  Juomaveden hinta on yleisesti 2 euroa/100 litraa, mutta pienimmissä paikoissa sen saattaa saada ilmaiseksikin.  Samat maksutavat (modes de paiement) koskevat myös sähköä. Pankkikortilla ja kolikoilla maksaminen ovat helpoimmat tavat, mutta jos automaatti käyttää poletteja, niin silloin voi tulla hankaluuksia, jos niitä ei ole ennestään.  Poletteja on ainakin kahta eri mallia, joka voi olla vielä lisäongelma.  Toisinaan automaatista voi ostaa poletteja kortilla tai käteisellä, mutta hyvin usein laitteeseen on liimattu ohje, että poletteja saa ostaa lähikaupasta tai kaupungintalolta (la mairie / l'hôtel de ville). Lähde siinä sitten lauantai-iltana etsimään kaupungintaloa, joka ei varmasti ole enää auki...

Juomavesihanassa on standardikierteet, joihin saa letkun (le tyuau) kiinni ja joko hana tai nappi, jolla vesi lähtee virtaamaan.  Sähkön ulosotto on standardinmukainen.  Se, kuinka paljon virtaa (le courant électrique) sieltä tulee, on joskus mainittu automaatissa, mutta virransaanti on rajattu vain tilapäiseen käyttöön, ei jatkuvaan kovaan kuormitukseen.  Sähköä saa parilla eurolla vain rajatun ajan verran, hinnaltaan sen jatkuva käyttö tulisi kalliiksi, ja on kiellettyäkin.

Palvelualue/-piste voi sijainniltaan olla keskellä kylän toria (place du marché), leirintä-alueen portin ulkopuolella tai isomman pysäköintialueen (aire de stationnement) reunassa.  Sen käyttö sijainnista riippumatta on tarkoitettu vain tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseen, eikä jatkuvaan käyttöön pysäköinnin yhteydessä.  

Sanastosta vielä, se ei ole tarkoitettu kielipoliiseille. Tuo foneettinen muoto on sinnepäin, muistakaa, että r-kirjain on se sorahtava kurkkumuoto, jos e-kirjaimen päällä on kärpäsenpa**a, niin se lausutaan "e", muuten "ö" ja sanan lopussa olevaa e-kirjaita ei lausuta ollenkaan...  Yleensäkin viimeinen kirjain jätetään ääntämättä ja niin edelleen...  En tee mitään kielikurssia ja vaikka kuinka yritätte lausua "ranskalaisittain" sanat, niin saatatte saada vastapuolelta hölmistyneen katseen kera lausahduksen "KUA?", eli "HÄH?" Oikeastaan "Quoi ? - kua ? - Mitä?"

Googlen translator auttaa ääntämisessä, tässä esimerkki:

Vasemmassa alakulmassa olevaa kaiuttimen kuvaa painamalla saa kuulla miten sana äännetään!



l'aire de services - leerdöservis - palvelualue
vidange eaux grises - vidangsögrii - harmaavesi
vidange eaux noires - vidangsönuaar - WCjätteet
alimentation eau potable - alimentasion öö potaabl - juomavesi
électricité - electrisite - sähkö
poubelles - pubell - roskat
les eaux usées - lesöösusee - jätevedet
le rinçage - lörängsas - huuhtelu
la borne - laborn - automaatti, voi olla pankki-, palvelu- tai muu automaatti
gratuit - gratui - ilmainen
la carte bancaire - lacartbankeer - pankkikortti
l'espèces - lespes - kolikot/käteinen
le jeton - lözetoo - rahake/poletti
les modes de paiement - lemod de peemaan - maksutavat
la mairie - lameeri - kunnantalo
l'hôtel de ville - löteldövill - kaupungintalo, ei siis kaupunginhotelli, ks. seuraava
l'hôtel de police - löteldöpolis - poliisiasema kaupungissa
le tyuau - lötyioo - letku/putki
le courant électrique - löcuraaneletrik - sähkövirta, le courant myös yksin, jos merkitys yksiselitteinen
place du marché - plasdymarshe - toriaukio
aire de stationnement -eerdöstasionnema - pysäköintialue
quoi? - kua - mitä?

Kommentoikaahan, miten koette tämän "opetusmallin" auttamaan teitä selviytymään Ranskassa matkoillanne.  Jatkan muodon jalostamista ja sisällön kehittämistä, jotta teillä olisi matalampi kynnys lähteä tänne karavaanarien paratiisiin!

Muutama kuva paikoista, joissa olemme käyneet.