lauantai 18. heinäkuuta 2015

Koiran paikkausta reissaamisen sijaan


Meidän Suomiturnee on pysähtynyt Porvooseen sukulaisten nurkkiin. Hyvin alkanut retki, ensin Turussa vietetty päivä, sitten Helsingissä toinen päivä, näin tuli aikuinen jälkikasvu tavattua, ja siirryimme Porvoon kautta Taipalsaarelle ystäviemme luokse.  Ikävä yhteenotto nuoremman koiramme ja ystäviemme koiran kanssa keskiviikko-iltana oli alkupamaus tapahtumille, joiden tuloksena olemme olleet nuoremman koiramme kanssa kahdesti Eläinklinikka Avecissa, ensin kuusi tuntia perjantaina ja kuusi tuntia lauantaina, ja nyt vietämme viikonloppua sukulaisissa jälleen odottaen maanantai-aamun jälkitarkastusta.

Kääpiömäyriksemme haastoi itseään huomattavasti isomman irlanninsetterin ja sai hampaista selkäänsä purujäljet, joita emme kuitenkana huomanneet vielä keskiviikko-iltana, koska koiramme Ylis oli aivan normaali ja jatkoi touhujaan illalla tehden myös pitkän kävelylenkin.  Torstai-aamuna Ylis oli vaisu ja selkä kokestusarka, ja annoimme sille mukana ollutta kipulääkettä, joka paransi oloa päivän ajaksi.  Perjantai-aamuna kunto olikin lähes romahtanut ja kiiruhdimme kaupungin eläinlääkärin vastaanotolle Lappeenrantaan, joka ei kyennyt ottamaan verikokeita, saati röntgeniä, mutta kehotti hakeutumaan hoitoon mahdollisimman pian yksityispuolelle.

Lappeenrannan Animagi ja Univet tarjosivat eioota vastaanotossa ja samaa vastausta tuli Kouvolan Univetistä.  Muutkaan Lappeenrannan eläinlääkärit eivät kyenneet ottamaan meitä vastaan.  Tammelan Univetin eläinsairaala on auki 24/7, mutta ensimmäiset sanat kysyessäni mahdollisuutta tulla vastaanotolle, olivat maininta 50% lisäveloituksesta ilman ajanvarausta tuleville potilaille.  Jotenkin meni heti ensimmäisestä kontaktista maku ja antoi tuntumaa paikan toimintaperiaatteista...

Porvoosta löytyi Eläinklinikka Avecin numero ja meitä kehotettiin tulemaan mahdollisimman pian, vaikka kaikki ajat olivat jo varattu.  Saavuimme Porvoon Tarmolaan puoli neljän aikaan ja Ylis otettiin välittömästi kokeisiin.  Tulehdusarvot olivat 261, eli massiivinen tulehdus päällä ja nestettä ihon alla runsaasti.  Toimenpiteet kestivät kuusi tuntia, henkilökunta oli äärettömän ystävällistä, vaikka työt venyivät iltakymmeneen.

Oon vähän pilvessä...

Ylis sai tipan suoneen ja lisäksi laajat antibiootit sekä opiaattipohjaista kipulääkettä.  Nukutuksessa asennettiin molempiin kylkiin "dreenit" eli putket, joista valuu ihon alle kertyvä neste ulos.  Tänään lauantaina suonensisäistä lääkitystä jatkettiin ja seurattiin veriarvoja ja nyt odotamme maanantai-aamua, jolloin menemme seurantatutkimuksiin.

Turvotusta ja tikkejä

Siellä pilkistää putken pää...
Tulehduksen aiheutti puremajälkien ja ison koiran ravistelun seurauksena syntynyt kudosvaurio, jonne bakteerit pääsivät mellastamaan ja kehittämään räjähdysmäisen tulehduksen.  Olimme viime tingassa liikkeellä ja hoito päästiin aloittamaan juuri viimeisillä hetkillä, muuten seuraukset olisivat olleet kohtalokkaat.

Nyt siis olemme paikallamme, saa nähdä milloin ja mihin pääsemme jatkamaan suunniteltuamme kierrosta, joka tapauksessa olemme jo luopuneet viikonlopun ja alkuviikon tapaamisistamme.

Miten näin pääsi sitten käymään?  Ylis ja setteri ovat tavanneet ennenkin, eikä mitään murinaa kummallisempaa ole aikaisemmin tapahtunut.  Nyt kuitenkin tilanne karkasi käsistä aivan odottamatta, eikä se kestänyt kuin muutaman sekunnin, mutta seurauksena oli iso päällenäkymätön vamma.

Tästä on opittu seuraavaa: iso ja pienen koiran yhteenotto vaatii aina HETI eläinlääkärissä käynnin!  Tietysti sillä edellytyksellä, että osaava eläinlääkäri löytyy.  Matka ei saa olla esteenä, koska pistot nahan läpi ja revähdykset voivat olla huomaamattomat, mutta antavat bakteereille heti otollisen kasvualustan.

Niin, muuten säät ovat suosineet matkaamme, tänään on oikeastaan ensimmäisen kerran kastuttu ja ilm tuntunut viileältä, mutta shortseissa on oltu sitkeästi.  Yksi yö vietettiin muualla kuin sukulaisten tai ystävien pihassa, olimme nimittäin Helsingin Lauttasaaressa Kasinonrannan tuntumassa rantatien parkissa.  Rauhallinen ympäristö ja merinäköala, ei valittamista.

Palataan aiheisiin, kun saamme selville ensiviikon ohjelman.  Tuurin Onnela kangastelee vielä ajatuksissa, toivottavasti pääsemme siellä käymään.

1 kommentti:

  1. Voi jestas, kurja homma, koiralle, teille ja lomalle :(...Toivottavasti kaikki on jo nyt normalisoitunut!

    VastaaPoista