sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Maallepako ja vastuunkato


Kuuma keskustelunaihe Suomessa on Lappiin siirtyvät ihmiset, jotka vielä haluavat päästä lumileikkeihin, kun nyt korona aiheuttaa joillekin liikaa vapaa-aikaa.  Tai ihmisille, jotka jääräpäisesti pitävät kiinni jos sovituista lomistaan. Tai niille, jotka eivä näe omaa napaansa pidemmälle, vaan "minä ensin" mentaliteetilla jatkaa normielämäänsä muista välittämättä.

Anna-Maija Naakka tänään Ilta-Sanomissa:


Itse tein eilen illalla kyselyn kaupunkimme FB-sivulle koskien tätä liikkumiskieltoa; kuinka kaupunki on varautunut alueelle tulevien ei-asukkaiden eristämiseen, esimerkkinä vihjaisin viime viikolla - liikumisrajoitusten jo tultua voimaan - nuoren pariisilaisen henkilön ilmaantumisen vanhaan kaupunkiin sukulaisensa asuntoon.  Syyksi hän kertoi Parisissa olevan niin tylsää, kun kaikki on suljettu.

Ei sitten yhtään tullut mieleen, että potentiaalisena taudinlevittäjänä tuleminen melko tiiviiseen vanhankauapungin yhteisöön, jossa asuu poikkeuksetta riskiryhmäläisiä, siis vanhoja ihmisiä, jotka pyrkivät noudattamaan annettuja ohjeita ja pysyvät kotona paikallaan?

HAHAA! Nyt ensimmäisen kerran voin minäkin olla mielensäpahoittaja, oikein hyvällä syyllä!

Sain kaupungilta vastauksen hetki sitten kysymykseeni, ympäripyöreä lausahdus rajoituksista, jotka ovat olleet voimassa 14.3. lähtien.  Olisiko se ranskalaisittain oikea lähestymistapa, että veisin tälle pariisilaiselle suoraan viestini - henkilökohtaisesti? Ja aikaisemmin mainitsemallani ranskalaisen ja suomalaisen tavan yhdistelmällä? 

Tätä jään miettimään näin sunnuntai-aamuna ja lähden kierrokselle ulos viinitarhaan.  Pitää käydä katsomassa belgialaisten naapureiden kesäsunto, josko se olisi saanut olla rauhassa varkailta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti