Saavuimme juuri pimeyden laskeutuessa Lamarche-Sur-Saone'n pikkukylään asuntoautoparkkiin, joka oli aivan Saone-joen rannalla. Parkissa oli jo muutama asuntoauto (saksalainen, britti ja ranskalainen), mutta ulkona ei enää ketään. Ajomatkaa olimme tehneet 170 km. Ensimmäinen yö oli vähän levotonta meille, koiria piti käyttää yöllä ulkona ja uni oli muutenkin katkonaista. Lämmityslaitekin häiritsi kohtalaisella hurinallaan.
Lamarche-Sur-Saonen matkailuautoparkki; ruohikkoniitty joentörmällä, tilaa varmasti ainakin kahdellekymmenelle autolle. Palvelut; vesi, sähkö sekä vessan tyhjennys. Nämä saa käyttöönsä ostamalla jetoneita pankkikortilla, 2 euroa kappale. Tosin ainoa, mikä toimi näin aikaisin keväällä, oli jetonien ostaminen, palveluautomaatti ei suostunut ottamaan ensimmäistäkään vastaan.
Aamulla ihastelimme ja hyvästelimme kauniin jokimaiseman ja klo 8.30 nostimme kytkintä kohti pohjoista ja Reims'iä. Nyt siirryimme moottoritielle ja matka eteni joutuisasti. Maisemat kuin Pohjanmaalla konsanaan, peltoa silmänkantamattomiin, valtavia viljasiiloja, sekä tuulimyllyjä. Sää oli aurinkoinen ja lämmin ja kevät paljon pidemmällä, vaikka pohjoista kohti mentiin.
Seuraavat pari päivää kuluivat seuratessa ralliporukan valmistautumista ensimmäiseen Ranskan osakilpailuun, Rallye le Touguet 2014. Automme pääsi varikolle "huoltoautoksi" ennen varsinaista kilpailua ajettavaan testiajoon.
Le Touquet-Paris-Place on sekoitus brittiläistä ja ranskalaista arkkitehtuuria. Kaupunkia ei heti uskoisi ranskalaiseksi. Nimensä mukaan se on ollut varakkaiden pariisilaisten kesäparatiisi hienoine hotelleineen ja hiekkarantoineen. Tapasimme siellä suomalais-ruotsalainen pariskunnan, joilla on ollut kakkoskoti Le Touquetissa parikymmentä vuotta. He kertoivat, että paikka on myös brittien suosiossa ja paljon huviloista ja lomahuoneistoista onkin brittien omistuksessa. Atlantin hiekkarannat nousu-ja laskuvesineen ovat niin erilainen näky, jos vertaa Ranskan välimereen. Kaunista ja kallista lomaseutua.
Pääsimme nyt ennen pimeää seuraavaan yöpymispaikkaan, Mareuil-su-Ay, mutta tällä kertaa parkki olikin jo täynnä, johtui kai perjantai-illasta ja autoja mahtui vain 6 kpl. Palvelut ovat samat kuin ensimmäisessä paikassa, jetonit saa ostaa viereisestä kaupasta. Parkkasimme joen varrelle, jonne muutama muukin asuntoauto oli asettunut. Kylä oli poikkeuksellisen vauraan näköinen ja selitys sille löytyi iltakävelyllä; suuret shampanjaa valmistavat yritykset tuovat kylään rahaa ja niiden suuret talot ovat aivan keskustassa.
Loppumatka sujui mallikkaasti ja palasimme samaa reittiä Juran yli, koska toista kautta olisimme varmaan olleet ruuhkissa johtuen alppilomailijoiden lauantain vaihtopäivästä sekä viimeisestä hiihtolomaviikosta meidän alueella. Hiihtokausi oli parhaimmillaan Juran murtsikka-alueilla ja laskettelurinteillä.
Onnellisesti kotona! Autosta voimme vain todeta, että juuri meille sopiva kompakti koti pyörien päällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti