Kotikylän leipomossa on tullut käytyä jo jonkin aikaa, sillä emme ole lähteneet autollamme minnekään Atlantilla käynnin jälkeen. Työt ovat tuoneet uusia haasteita ja ystävän vierailu ovat syynä "pysähtyneisyyteen". Säät ovat vaihdelleet sateista aurinkoon, etupäässä kuitenkin vettä on tullut enemmän kuin riittävästi ja sen seuraukset näkyvät kotipuutarhoissa. Tomaatit eivät kypsy ja kurpitsasato jää vaatimattomaksi, mutta onneksi kasviksia tulee muualta Ranskasta. Uutta satoa myydään edullisesti toreilla ja marketeissa, ja valinnan varaa on herkullisiin ruokiin.
Löysimme poistomyynnistä keittokirjoja, joita oli myyty vuonna 2011 jonkun TV-lehden kylkiäisenä. Kirjat sisältävät Paul Bocusen reseptejä eri puolelta Ranskaa ja ne ovat jaoteltu raaka-aineiden mukaan, kasvikset, liharuoat, grilliruoat ja riistaruoat. Ostimme neljä kirjaa eurolla kappale, ja valinnanvaraa olisi ollut vielä muitakin, mutta näissäkin on riittävästi luettavaa ja kokeiltavaa.
Ensimmäinen ruoka oli ranskalainen hernekeitto, "La soupe paysanne aux pois", sanatarkasti "maalaishernekeitto". Ohje kuudelle hengelle on tässä on tässä:
350 g halkaistuja kuivattuja herneitä
1,5 litraa vettä
5 porkkanaa
1 sellerin varsi
2 purjoa
5 valkosipulin kynttä
1 viipale savustettua pekonia
1 sipuli tai yksi neilikka
timjamia, laakerinlehti
suolaa, pippuria
Kuivatut herneet ovat Ranskassa halkaistuja ja kuorettomia, eivätkä vaadi juurikaan liottamista. Ohjeessa oleva savupekonin viipale on kaupassa yleensä vähintään sentin paksuinen, joten jos sinulla on pekonia ohuina viipaleina, niitä voi laittaa kolme-neljä kappaletta.
Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi ja laita kuumalle pannulle pilkotun purjon kanssa vähintään viideksi minuutiksi pehmenemään, kääntele välillä, älä paista ruskeaksi.
Laita kattilaan vesi, pilkotut porkkanat, valkosipuli viipaleina, kokonainen sipuli, timjami, laakerinlehti ja herneet. Lisä pekoni ja purjot. Pippuria mausteeksi, mutta suolan voi lisätä vasta valmiiseen keittoon, koska pekonin suolaisuus on tässä vaiheessa vielä arvoitus.
Anna kiehua hiljalleen 1,5 tuntia, ota sitten pois laakerinlehti ja sipuli, ja sekoita keitto.
No, tämä ei ole tuhtia suomalaista rokkaa, vaan enemmänkin kevyempi kasvisversio ja paljon maukkaampi! Ja seuraavana päivänä lämmitettynä maut tulevat vielä paremmin esiin.
Toinen ruokalaji, jonka teimme kasvisruokakirjasta, oli vuohenjuusto-kesäkurpitsakeitto. Kirjan kuvassa näkyy piirrettynä harmaa pyöreä juusto, ja sellaiseen törmäsin alkuviikosta kaupassa ja tunnistin sen heti samaksi Selles-sur-Cher juustoksi, ja sehän piti heti ostaa.
Kesäkurpitsoita otimme kasvimaaltamme ne muutamat, joita oli ehtinyt kasvaa syötävän kokoisiksi, ovat ainakin puhtaita luomuvihanneksia. Ruohosipulia oli juuri yhteen keittoon kukkalaatikossamme, joten eikun hommiin. Neljän hengen keitto syntyy seuraavista aineksista:
600 g kesäkurpitsaa
200 g selles-sur-cher juustoa
6 dl kanalientä
1 dl creme fraichea
ruohosipulia
hiukan muskottia
pippuria
Kuori ja pilko pieniksi kuutioiksi 450 g kesäkurpitsaa. Lopusta tee ohuita suikaleita, parhaiten se onnistuu Julienne-veitsellä. Itseasiassa tee ensin niitä suikaleita ja lopusta sitten pientä kuutioita, tämä järjestys on helpompi toteuttaa.
Höyrytä kurpitsapalat pehmeiksi, säästä suikaleet raakoina.
Valmista kanaliemi, pilko juusto pieniksi kuutioiksi ja lisää ne creme fraichen kanssa liemeen. Kuumenna ja sulata juusto keitoksi. Kurpitsakuutiot voi kuivattaa hetken höyrytyksen jälkeen kattilassa, koska tarkoituksena on, ette niistä tule enempää nestettä keittoon. Lisää kurpitsat liemeen, raasta muskottia hieman sekaan sekä mausta mustapippurilla. Kuumenna, älä keitä keittoa enää, laita keittoastioihin, pilko päälle ruohosipulia ja kurpitsajuliennea ja tarjoile kuumana.
Erittäin maukas vuohenjuustokeitto, jossa kurpitsat miedolla olomuodollaan antavat täyteläisyyttä. Juustoksi kelpaa oikeastaan mikä vuohenjuusto hyvvänsä, ja vaihtelua voi hakea korvaamalla creme fraichen jugurtilla ja muskottipähkinän curryllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti