Perhejuhlat on aina hyvä syy lähteä matkaan, ja nyt suuntasimme Suomeen. Kuten viime kesänäkin, ajoimme Tukholmaan ja sieltä laivalla Turkuun. Laivalipppu oli varattu torstai-illaksi Amorellalle, auto, hytti kaksi aikuista ja kolme koiraa, hinnaksi tuli 211 euroa yhdensuuntainen matka. Lähdimme tiistai-aamuna vähän ennen kymmentä liikenteeseen, ja pysähdyimme yöpymään illalla yhdeksän aikaan, takana kilometrejä 800 moottoritiellä. Keskikulutus näytti olleen 8,5 l/100 km, keskinopeus 88 km/h ja ajoaika yhdeksän tuntia. Ai niin, tankkasimme aamulla kotikylältä dieseliä 1,31/litra.
Parkin otimme Rosdorfista, jossa TOMTOMin mukaan on paikka “ASN ROSDORF (Niedersachsen+ Bremen) Aire CCI 5929”. Saksan parkit ovat TOMTOMiin ladattu jo aiemmin kirjoittamastani ranskalaisesta sivustosta. Tässä on hiekka-/nurmikenttä maauimalan vieressä, alueelle on portit auki, vaikka Burgmeisterin viesti kertoo portin vieressä, että pysäköinti on sallittu vain tapahtumien aikana… Toivottavasti portit eivät ole aamulla lukossa… Tosin, jos viereinen uimala on jo auki, niin jatkuva tapahtumahan siellä on käynnissä.
Kävin hakemassa pizzat kylältä 500 metrin päästä, kaksi halkaisijaltaan 26 sentin pizzaa ja yksi olut maksoi 12,50 euroa. Mutta kyllä ne maistuivatkin moottoritiellä ajamisen jälkeen.
Ensin Ranskasta Sveitsiin ja Genevenjärven rantaa Lausannen kautta kohti Baselia. Liikenne sujui sveitsiläisellä tarkkuudella ja liikennekuuliaisuudella, itse asiassa oli tylsää. Mutta kun pääsimme Baselista Saksan autobahnille, muuttui rytmi heti. Rekkajono oli tasaista oikealla kaistalla ja vasemmalla mentiin paljon kovempaa. Ajoin noin satasta, välillä 110 km/h, mutta ei rekkojen kanssa päässyt oikein mukavaan tempoon, vaan tarkkaavaisuutta sai olla koko ajan. Ensimmäinen ruuhka oli Karlsruhessa, aika kivuttomasti se soljui tietyömaan ohi. Frankfurt Am Mainin ohitse matelimme sitten neljän aikoihin, jossa ruuhka olikin jo isompi. Ei kuitenkaan mitään stoppia, vaan hidasta matelua, kunnes liikenne alkoi taas vetämään. Ehkä puolisen tuntia jouduimme hiljentämään. Puoli kahdeksan aikoihin lähestyttäessämme Kasselia, Kirchheimin jälkeen, tie muuttui mäkiseksi, yksi 6 km tietyö oli matkalla, mutta sen jälkeen liikenne väheni hiukan ja henkilöautojen nopeudet kasvoivat. Tarkkaavaisuus rekkojen ohituksessa oli tarpeen, vaikka kaistoja oli kolme yhteen suuntaan, sillä lähes 200 km/h kulkevat autot tuppasivat laittamaan mutkat suoriksi.
Moottoritieltä Rosdorfiin olikin näppärä liittymä, Göttingenin rastplatzin läpi ajamalla ja kiertämällä takakautta pikkutiellä, pääsi suoraan Rosdorfiin, eikä tarvinnut ajaa 10 km seuraavaan liittymään.
EU-vaalit näkyvät täälläkin pikkukaupungin kadulla, mainokset painottavat varmuutta ja vakaata euroa Merkelin kasvoilla. No, me jatkamme aamulla kohti Puttgardenia ja lauttaa kohti Tanskaa. Vaalimainokset taitavat olla näkyvin asia tällä hetkellä Euroopan kaupunkien kaduilla.
Rosdorf-Hörby
Heräsimme kuuden aikaan ja seitsemältä lähdimme tienpäälle aamuauringossa. Ensimmäisessä kylässä ennen moottoritietä tankkasimme, 1,48 euroa litra. Ja sitten matkaan, liikennettä oli vähemmän kuin eilen, tietysti aikaisesta aamusta johtuen, ja matka joutui. Kohteenamme oli Puttgarden ja lautta Tanskaan. Ei moottoritieajosta ole suurempaa mainittavaa, tietöitä oli tasaisin väliajoin, ne eivät koskaan loppune Saksasta.
Kävimme ruokakaupoilla Citti-supermarketissa Lübeckissä, tarkemmin Citti-Park kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksen matkailuautoparkissa oli viisi ruotsalaista autoa ja yksi suomalainen, joka kuitenkin ehti lähteä kiertäessämme pysäköintialueen. Citti olikin melkoisen suuri, ja myyntivalttina oli alkoholi. Oluet sai ostaa laatikoittain ns. tax-free hintaan, kun allekirjoitti vienti-ilmoituksen ja lupasi, ettei tuo kaljatölkkejä takaisin Saksaan. Muita kauppoja oli lukematon määrä, ei niihin jääty kiertämään, sillä hellettä riitti, kauppapaikan pihalla mittari näytti jo +32 ja olo oli tuskaisan kuuma niin ihmisillä kuin koirillakin. Autoa pidettiin välillä käynnissä, että sai ilmastoinnilla sisätilan viilentymään.
Puttgardenin rannassa ei ollut jonoa ollenkaan, ja pääsimme ajamaan laivaan lähes pysähtymättä. Auto ja kaksi henkilöä yhteen suuntaan kustansi 72 euroa. Laivamatkan ajan nautimme auringosta ja koirat jaloittelivat autokannella. Raikas merituuli piristi kaikkia, helteestä ei ollut enää tietoakaan. Jos Saksassa oli tietöitä, niin niitä on myös Tanskassa. Lautalta lähtiessä alkoi tietyö ja yhtä kaistaa ajettiin 80 km/h toistakymmentä kilometriä. Ennen Kööpenhaminaa liikenne oli ruuhkaista isomman työmaan vuoksi, mutta Juutinrauman sillan ylitys oli jo vauhdikasta. Siltamaksu oli 46 euroa meidän autokunnalta. Tosin, siellä oli ainoastaan yksi maksuputka auki, jonne karavaanarit, moottoripyöräilijät ja muut pääsivät maksamaan, ja ennen meitä oli paikallinen harrikkaklubi kahdeksan pyörän voimalla, ja kaikki maksoivat yksi kerrallaan. Onneksi nyt jonoa ei ollut kuitenkaan, muuten tuo toiminta olisi ollut hyvin hidasta. Ja sitten alkoikin olla jo aika etsiä yöpaikkaa. Kartan tutkiminen suoritettiin Oxien kylän hautausmaan kupeessa.
Olemme tottuneet kotikulmilla Ranskassa siihen, että TOMTOM näyttää jatkuvasti erilaisia parkkeja lähes vierekkäin, joista voi valita mieleisensä. Mutta, Ruotsissa sai oikein hakemalla hakea parkkia, joka ei ole leirintäalue. Suunnistimme Lundin ohi Hörbyn kylään, joka on järven rannalla, ja kartalla näkyi kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen olikin camping, jossa jouduimme etsimään henkilökuntaa respaan, koska ravintolassa oli yksityistilaisuus ja kaikki yksi henkilöä oli siellä töissä. Lopulta saimme tämän henkilön kiinni ja hän kertoi yön maksavan 250 kruunua sähköllä. Mutta eihän meitä voinut kirjata sisään, koska meillä ei ollut jotain campingkorttia… Sellaisen olisi saanut 150 kruunun hintaan ja se olisi kelvannut kaikkialla Euroopassa. Totesimme, ettei sellaista tarvitse Euroopassa ja lähdimme jatkamaan matkaa. Matkalla toiseen kohteeseen, huomasimme Fulltoftan luontokeskuksen ja sen jälkeen parkin metsänreunassa, jonne kurvasimme laittamaan illallista. Luonto on lähellä ja eikä maksa mitään. Paikalliset koiranulkoiluttajat käyvät illalla vielä tekemässä lenkkiä ja me rentoudumme pitkän ajopäivän jälkeen. Hyttysiä alkaa olla ihan tarpeeksi ja ne ovat aika äkäisiä. Kutiavia paukamia tulee lähes huomaamatta.
Vietimme matkalla tänään 12 tuntia, ja koko reissun statistiikka tähän asti on seuraava; 1489 km, tänään siis 689 km. Keskikulutus on ollut koko matkalla tähän asti 8,6 l/100 km ja kokonaisajoaika on 17 h 48 min. Keskinopeus on taas seonnut, nyt se näyttää kokonaista 16 km/h. Se resetoituu aina pidempään ajettaessa, eikä se näytä oikein, ennenkuin tripin nollaa.
Huomenna on leppoisampi päivä, ajellaan Tukholmaan rauhallisia ruotsalaisia teitä ja katsellaan maisemia. Iltalaivalla sitten kohti Turkua.
Hörby - Tukholma
Vähän huonosti nukutun yön jälkeen käynnistimme auton ennen kahdeksaa ja liityimme liikenteeseen, ensin pienempiä teitä ja sitten moottoritielle Tukholmaa kohti. Ja olihan mukavan leppoisaa ajaa ruotsalaisten kanssa hiljaisella moottoritiellä. Ei montakaan rekkaa, ja nekin vähät ajoivat tasaista vauhtia, ja niiden tahdissa kulki meidänkin matka. Muutama pikkupysähdys, ensin kalaravintolassa aamiaista haukkaamassa ja toinen iltapäivällä kahvinkeittohetki huoltamoalueella. Siinä välissä Jönköpingissä A6-Centerissä vähän pidempi jaloittelu. Ilma oli helteinen ja tuulinen, illansuussa Tukholmassa oli vielä reilut kaksikymmentä astetta.
Satamassa olimme puoli kuuden aikaan ja olimme ensimmäisten joukossa check-inissä, kun se aukesi puoli seitsemän. Laivaan ajoimme kolmanneksi viimeisenä, viisi yli kahdeksan. Laivaan ei jäänyt kuin parin henkilöauton tila, eli täyttä autokannella oli. Muuten laivalla ei ollut paljoakaan matkustajia, ravintolat olivat tyhjillään, eikä kaupassa tarvinnut jonottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti