Au revoir, Albin!

Sinne lähti uskollinen ystävämme peltikuoriainen tänä aamuna uusien omistajien mukaan.  Albinin uusi kotikaupunki Tours on Pariisista 200 km länteen.

Itse kaupankäynti kävi erittäin helposti ja sujuvasti, aikaa meni vajaa kolme viikkoa ensimmäisestä yhteydenotosta tähän aamuun.  Tänään täytettiin myyntilomake kolmena kappaleena, yksi ostajalle, kaksi meille, joista toinen menee prefektuuriin Carte Gris:in (rekisteriote) kera.  Rekisteriotteeseen piti vetää kaksi vinoviivaa ja kirjoittaa "Vendu à päiväys ja kellonaika" myyjän allekirjoituksen kanssa sekä leikata siitä pikku lipuke alaosasta ostajalle.  Tuo päiväys ja kellonaika siksi, että sen ajankohdan jälkeen ei myyjälle tule enää mitään sanktioita ostajan toilailuista autolla.

Kaupan teki helpoksi myös asiantuntevat ostajat, jotka tiesivät mitä halusivat ja luottivat sanaani, kun kerroin mitä autosta löytyy.  Myös moottorin merkkivalon, joka johtuu partikkelifiltteristä. No, yritinhän minä saada sen korjattua: auto seisoi viikon paikallisen Fiat-liikkeen pihassa, ennenkuin minulle kerrottiin, että osaa ei ole Fiat Francella, ja ensimmäinen saatavuus on marraskuun viides!

Vein auton kuitenkin katsastukseen ja odotin sitten vähintään korjauskehotusta näyttövelvollisuudella, mutta - ainoa merkintä katsastustodistuksessa oli "moottori merkkivalo palaa kojelaudassa"...  Ei sillä ole merkitystä päästöihinkään tämän mukaan...

Vietimme eilisillan uusien autonostajien kanssa, syöden pikku herkkuja ja maistellen punaviinejä, talomme omaa Merlotia ja italialaista Baroloa. Vaikka he kuinka selittivät olevansa tyypillisiä ranskalaisia, uskollisia oman alueensa punaviineille, niin kyllä Barolo maistui.  

Tänä aamuna he pakkasivat autoon vielä vähän Clarettesin viinejä mukaan ja lähtivät kotimatkalle, tosin nähtävyyksiä ja Välimerta katsellen.

Emme aio lopettaa autolla matkailua tai blogin kirjoittamista, vaikka tässä taas onkin ollut taukoa. Kesäloman kierros täällä Etelä-Euroopassa ja yksi pistokeikka Italiaan ovat jääneet dokumetoimatta, mutta jos niitä sadepäiviä saataisiin tännekin, niin voisi istua kaikessa rauhassa kirjoittamaan...

Suunnitelmissa on etsiä tilalle käytetty matkailuauto, hakuriteerit ovat aika kireät, kunnollinen salonki/sohvaryhmä, makuupaikat tarvittaessa neljälle aikuiselle ja sen mukainen toimiva sisustus, sekä suihku, jossa on seisomakorkeus minimi 2 metriä...  Ei ole helppoa, ei...

Sisäkuvia

Ranskan poikkeustila näkyy ja herättää jo närkästystä

Poikkeustilan kolmesta kuukaudesta on kulunut vasta reilu viikko ja jo nyt aletaan kirjaamaan asioita, jotka eivät tunnukaan niin hyvältä...  Poliisien ja armeijan toiminta suuremmissa kaupungeissa on herättänyt kysymyksen, kuka toimintaa koordinoi, jos koordinoi ollenkaan.  Niin epämääräisiä ovat tarkastusiskut ja kotiarestiin julistamiset olleet, että Le Monde-lehti on alkanut keräämään lukijoiltaan tapauksia.

Poliisien ja viranomaisten toiminta tuntuu välillä ampuvan yli - ja lujaa.  Kuin nämä paikallispoliisien uinuvat päälliköt olisivat saaneet sähköiskun ja muuttuneet supermiehiksi... Käskyjä satelee eri suuntiin ja eri voimakkuudella.  Yllätysrynnäkköjä tehdään asuntoihin ja ravintoloihin, jopa vääriin, mennään kerrostalossa ovesta sisään ja saadaan aikaiseksi kaaos, kun olisi pitänyt mennä naapuriovesta.  

Määrätään ihmisiä kotiarestiin, ihan vaan varmuuden vuoksi, lähinnä moskeijoissa olevaa henkilökuntaa. Peruutetaan tapahtumat - etenkin sellaiset, jotka vähänkin viittaavat ulkomaalaisten toimintaan. 

Maanantaina, 23. marraskuuta, poliisit tekivät Ranskassa 1072 henkilöratsiaa, josta pidätetyksi joutui 139 henkeä ja lopulta 117 jäi toistaiseksi poliisin valvontaan.  Tätä kommentoitiin Le Monde-lehdessä, että 90% poliisin ratsioista on tuottanut vesiperän.

Mutta sitten Toulonissa maanantaina, 23. päivä, asemies ampuu tullivirkailijan ja haavoittaa kahta.  Mitään yhteyttä terrorismiin ei kiinnisaadulla ampujalla ollut, mutta asekauppaan sitäkin enemmän.

Poliisien pitää kantaa asetta myös työajan ulkopuolella, eli työaika onkin nyt 24/7.  

Ruohonjuuritasolta, tai meidän tapauksessa viiniköynnösten välistä katsoen tarkastukset ja ratsiat kohdistuvat muslimeihin, luonnollisesti tämän vuoden tapausten jälkeen.  Mutta kuinka paikalliset sitten jaottelevat heidät, sillä täällä etelässä puhutaan "arabeista" tai "maghrebeista", ja silloin tarkoitetaan sananmukaisesti maurien jälkeläisiä tai Pohjois-Afrikasta tullutta väkeä.  Kuitenkin otsikoissa olleiden muslimien alkuperä käytännössä on ollut paljon idempää ja selkeämmin organisoitunutta siihen yhteen järjestöön.  Nähtävissä on kuitenkin meidän pikkukylässämmekin se, että isolla osalla nuorilla "arabeilla" ei ole töitä ja jotakin tekee kuitenkin mieli tehdä.  

Onneksi, vielä, saamme olla rauhassa täällä syrjässä, mutta uutiset muistuttavat joka päivä, että mihinkään ruususen uneen ei saa jäädä haaveilemaan. 

Poikkeustila näkyy ja tuntuu oppilaitoksissakin

No tulihan edelliseen postaukseen vähän selvennystä.  Kylän pormestari toimi ihan oikein, tosin hieman etuajassa, sillä huomisesta, manantaista marraskuun 23. päivästä lähtien Ranskassa ja etenkin Suur-Pariisin, Ile-de-Francen alueella on voimassa tiukat säännöt koulujen ja oppilaitosten toiminnassa.

Tähänkin asti esikoulut ja ala-asteet ovat noudattaneet käytäntöä, että lapset tuodaan ja haetaan koulusta, ketään ei päästetä yksin koulutielle.  Samoin koulualueelle kulkemista sisään ja ulos on kontrolloitu tarkasti, mutta nyt astuu voimaan vielä tiukemmat säännöt.

Koulujen ympäristöä tullaan valvomaan ja pysäköinti koulujen läheisyyteen on kielletty (!) Ile-de-Francen alueella.  Aikuisia kehoitetaan olemaan viipymättä turhaan (s'attader) koulujen läheisyydessä, mutta minkäs teet, kun lapsia pitää odottaa... Henkilöllisyyksia saatetaan tarkistaa yllättäen ja muutenkin ennestään tiukka koulukuri tulee tiukentumaan entisestään.  Koulujen retkiä on rajoitettu tiukalla kädellä ja huomoitavaa on, että Pariisin ilmastokokoukseen jo ilmoittautuneet vierailut ovat kielletty ulkomaalaisilta opiskelijoilta!

Näillä mennään poikkeustilan aikana.

Ranskassa poikkeustila, näkyy myös pikkukylässä...

Ranskassa on seuraavat kolme kuukautta poikkeustila, jonka aikana poliisit voivat kantaa asettaan myös virka-aikansa ulkopuolella, voivat tehdä kotietsintöjä ilman oikeuden valtuutusta, asettaa epäilyttäviä henkilöitä kotiarestiin sekä vaikuttaa nettisivustojen toimintaan.  Itse asiassa laki on sen verran vanha, että siinä ei mainita Internetiä ollenkaan, vaan:
Viranomaiset voivat:

• suorittaa etsintöjä ja tehdä tutkimuksia, päivällä ja yöllä, ilman oikeuden päätöstä

• sensuroida lehdistöä sekä radiota ja rajoittaa elokuvanäytäntöjä sekä teatteriesityksiä

Poikkeustila otettiin käyttöön Ranskassa nyt kuudennen kerran.

Meidän seudullamme ei ole poliiseja näkynyt kuitenkaan yhtään sen enempää, osaksi siitä syystä, että suuret kaupungit kuten Toulon, Marseille ja Nizza ovat varmasti suurennuslasin alla, eikä täällä maaseudulla välttämättä ole mitään kiinnostavaa.  Pariisissa joulukuussa oleva ilmastokokous tuntuu myös täällä Ranskan Rivieralla, poliisi suorittaa henkilöpapereiden tarkistuksia etenkin Nizzan ympäristössä säännöllisen epäsäännöllisesti.  Tämä tosin oli ilmoitus ennen Pariisin tapahtumia, nyt toiminta lienee tarkempaa useammastakin syystä.

Ei ole kuitenkaan mitään syytä tuudittautua päiväuneen, vaan asia on pidettävä mielessä, koska se on nyt arkea tässä maassa, että terrorismin uhka on todellinen ja jatkuva.  Tarkkana olivat myös koulu ja kylän pormestari meiltä vajaan 40 kilometrin päässä Sillans-la-Cascaden kylässä.

Kuva Var-matin

Paikallislehti Var-matin kirjoittaa koulun evakuoinnista ja poliisin toiminnasta:

Torstaina päivällä koulun viereen oli pysäköity ulkomaille rekisteröity ajoneuvo ja pormestari antoi koulun evakuoimiskäskyn kello 14 iltapäivällä.  Viitisenkymmentä lasta vietiin pois ala-asteelta ja odotettiin viranomaisia saapuvaksi paikalle.

Santarmit tulivat kello 16 tutkimaan ajoneuvoa ja etsimään sen omistajaa.  Auto tunnistettiin rekisteröidyksi Saksaan ja jonkin ajan kuluttua löydettiin saksalainen turistipariskunta ja heidät ohjeistettiin siirtämään auto pois koulun luota.

Vähän hymyilytti tuossa uutisessa tämä ranskalaisuus; santarmit tulivat paikalle vasta kahden tunnin kuluttua hälytyksestä ja heitä tarvittiin toteamaan "ulkomaalainen" auto saksalaiseksi...

Uutisen kommenteissa naureskellaan psykoosin aiheuttamisesta ja ylireagoinnista, sillä alue on kuitenkin ulkomaalaisten turistien suosiossa, ja jos vastaava poikkeustila julistettaisiin turistisesonkina, ei santarmien aika riittäisi ollenkaan, kun pitäisi kiertää tunnistamassa "ulkomaisia" autoja ja etsiä niiden omistajia.

Uuden viinin juhlaa

Ennenkuin tämän vuoden Beaujolais Nouveau tulee myyntiin 19.11., aloitettiin uuden sadon viinin nautiskelu jo Varin departementissa, Taradeaun kylässä, nyt 29. kerran.

Ja mikäs olikaan nauttiessa päivästä, auringon helliessä lämmöllään paikalle saapuneita.  Markkinakojuista myytiin kaikkea elävistä kanoista lähtien ja mikä mukavinta, kaikki varsinaisen markkinakrääsän myyjät olivat jääneet pois.  Paikalla oli nimensä mukaisesti käsityöläisiä esittelemässä niin syötäviä tuotteitaan, kuin myös koriste-esineitä ja joululahjoiksi sopivia oikeita tavaroita, ei mitään Kiina-roskaa.

Markkinoiden ja viinin lisäksi tapahtumassa oli näytillä vanhoja ranskalaisia autoja sekä traktoreita!

Sympaattinen Pösö vuodelta 1953, mallia markkina, avattava sivuikkuna myyntitiskiä varten!

Peugeot triporteur

Yksisylinterinen, 18 litran diesel !

Traktoreiden cafe racer!

Oikeat Autot, Renault Alpine !

Uusi viini on Taradeaun viininkasvattajien tuotantoa, siis täysin paikallista, eikä sitä tässä vaiheessa riitä vientiin edes muualle Ranskaan.  Mutta se tässä tapahtumassa olikin tärkeintä, saada paikallista viiniä paikallisille maisteltavaksi, jotta lähituotanto pysyy voimissaan ja vanhoja perinteitä kunnioitetaan vastaisuudessakin.

Se varsinainen Beaujolais Nouveau tuotetaan nimensä mukaisesti Beaujolais:in alueella ja laitetaan myyntiin marraskuun kolmantena torstaina, tänä vuonna siis 19.11.  Tämä viini on osattu markkinoida maailmanlaajuisesti, ja siitä on saatu oikea trendi, jokaisenhan viinintuntijan on maistettava sitä heti, kun se julkaistaan.  No, tässäkin, kuten yleensäkin kaupankäynnissä, lieveilmiöt voiton maksimoimiseksi aiheuttavat epämääräisyyttä, eivät kaikki Beaujolais Nouveau-viinit täytä alkuperäisvaatimuksia, vaan ovat jotain sinnepäin. Varmuudella sitä oikeaa saa vain Beaujolaisin alueella.

Toinen aamu Pariisin kauhujen yön jälkeen - ja elämä jatkuu, kuin mitään pahaa ei olisikaan tapahtunut.

Ai niin, sehän tapahtui Pariisissa, kaukana sekä maantieteellisesti, että henkisesti. Mutta, juodaan sielläkin ranskalaista viiniä, toivottavasti siellä on nyt kaikki hyvin. Ja eihän täällä Taradeaussa viinijuhliin tule muslimit, saati käy edes toripuodissa ostamassa kuivattua porsaanmakkaraa.  Näin se vain on.