Sujahtamalla Ruotsin ja Saksan läpi

Naantali on oiva kesäkaupunki

Paluumatka Suomesta aloitettiin maanantai-aamuna Naantalista Kapellskäriin. Finnlinesin Finnfellow lähti kello 11:00 ja perilletuloaika oli merkitty 18:45 paikallista aikaa. Matkan varaus sujui helposti puhelimitse, ja saimme tarjouksen; automme, kaksi henkeä, kolme koiraa ikkunallisessa hytissä hintaan 140 euroa. Ja lisään kaksi ateriaa kahdelle hengelle matkan aikana. Ei hassumpaa!

Lastaus sujui nopeasti, ja hyttiin majoittumisen jälkeen siirryimme syömään noutopöydästä. Eihän sen jälkeen muuta jaksanutkaan kun mennä päiväunille pariksi tunniksi! Sää merellä oli hieno, aurinko suosi kannella istumistakin. Ryhdyimme keskusteluun suomalaispariskunnan kanssa, jotka olivat matkalla Ranskaan jousiammuntakisoihin, ja loppumatka meni hyvässä seurassa, kävimme kimpassa vielä ennen rantautumista syömässä vatsat täyteen.

Kapellskäriin saavuimme puoli tuntia etuajassa, ja laivalastillinen autoja lähti ajamaan sisämaan suuntaan. Jonkin verran suomalaisia matkailuautoja ja matkailuvaunuja, joita näimme myöhemmin illalla menossa kohti lounasta.  Eräs vaunukunta oli matkalla Tanskaan ja Legolandiin, heidän kanssa illalla mietimme Jököpingin parkkeja jossain huoltoaseman pihassa.  Terveisiä sinne vaan, jos luette tätä, toivottavasti reissu on ollut onnistunut! Me olimme ajatelleet, että pääsisimme Jönköpingiin illan aikana yöksi, liikenne oli sujuvan rauhallista, jopa Tukholmassa. Pakollisia pysähdyksiä teimme muutaman koirien jaloittelun vuoksi, ja mukaan tarttui yhdeltä huoltoasemalta "aitoja ruåttalaisia kookospalloja". No ne olivat kyllä erilaisia, mitä ennen oli maisteltu, nämä olivat pehmeitä vaahtopalloja kuorrutettuna kookosmuruilla, jotenkin muistelen, että ennen ne olivat sentään kovakuorisempia?

Minne matka ?

Illan myötä alkoi väsyttää, emmekä päässeet Jönköpingiin, vaan jäimme yöksi Ödeshögin rastplatsille, jossa saimme olla ihan rauhassa. Ei siellä yöpymistä ollut kielletty, mutta jotenkin jäi sellainen kuva, että paikka olisi tarkoitettu vain levähtämiseen, tosin kaikki tyhjennysmahdolisuudet siellä on, sekä juomavettäkin tarjolla. Ruotsin rastplatseista on muuten Android-sovellus tarjolla kahden euron hintaan.

Aamulla starttasimme kohti etelää, ainoa hidastus tuli Ljungbyn kohdalla, jossa moottoritien liikenne ohjattiin kylään kiertotielle. Jos Ranskassa on kiertotiet huonosti merkitty, niin ne ovat myös Ruotsissa, koska liikenne jumiutui täysin yrittäessään paluuta moottoritielle seuraavasta mahdollisesta paikasta. Ja juuri ennen sitä liittymää oli pieni sinivalkoinen kyltti, joka kertoi, ettei seuraavasta pääse, vaan pitää jatkaa eteenpäin 10 kilometrin päässä olevaan liittymään. Kaikki ulkolaiset rekat yrittivät ensimmäisestä liittymästä ja saivat tukoksen aikaan. Onnistuimme väistämään tämän tulpan ja ajoimme hyvin hiljaista tietä ohjeistettua reittiä pitkin. Mukava pysähdyspaikka on kalasavustamo, jossa haukkasimme mennen tullen savukalaa välipalaksi.

Ruotsin läpiajo on rauhallista, jopa tylsää, ja palkintona on sitten saapuminen Malmöhön ja Juutinrauman sillan ylitys. Maisemaa riittää katseltavaksi ja nytkin meillä oli hyvä aurinkoinen sää. Tanskaan saavuttaessa Kööpenhaminan jälkeen on pitkä pätkä moottoritien tietyöosuutta, jossa iltapäiväruuhkan aikaan saa ajaa vilkaassa liikenteessä. Rödbyhyn käännyttäessä tie muuttuu taas yksitoikkoiseksi maaseutua halkovaksi väyläksi.

Laivalle menossa

Ranskalaiskaunotar

Lauttarantaan saavuttaessa Rödbyssä ohitimme pitkän rekkajonon, jotka odottivat pääsyä satamaan, mietimme, että onko meillä sama kohtalo, mutta ei, lippujen oston jälkeen ajoimme ohjeistetun jonon päähän ja se lähtikin heti liikkeelle laivaan! Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kävin laivassa rekkakuskien suihkussa autokannella, ei mitään kaakeleita seinillä, eikä pukukoppeja, vaan perus-suihkukoppi lämpimällä vedellä.

Ajoimme Saksaan päästyämme suoraan Lübeckin Citti-markettiin ostoksille, vähän hyvää kermarahkaa ja bratwursteja, sellaisia herkkuja, mitä saksalaiset osaavat tehdä. Yöpaikkaa mietimme, ja Lübeckin keskustassa näytti olevan TOMTOMin mukaan parkki, joten sinne katsomaan. Ja sieltä löytyikin parillekymmenelle autolle yöparkki, jonne mahduimme. Googlen kuvassa se on vain henkilöautoille, muuta nyt siellä on varaus ainoastaan matkailuautoille. Palvelut olivat lähinnä maksullinen julkinen WC torin laidassa, eikä muuta. Mutta ympäristö on ok, keskusta on kanavan toisella puolella ja ravintoloita varmasti riittävästi. Pienen iltakävelyn jälkeen nukuimme yön hyvin.

Citti-marketin miesparkki futiskisojen ajaksi

Suomalainen maisema Lübeckissä

Edessä oli vielä reilut 1000 kilometriä kotiin, ja päätimme, että yövymme vielä jossain matkan varrella. Päivä meni ajaessa pitkin autobahneja, välillä hitaammin tietöiden vuoksi, sitten taas rekkojen kanssa puikkelehtien. Muutama suomalainen matkailuauto nähtiin, ne erottaa takaapäin jo kauempaa satasen lätkän ansiosta.

Yöksi jäätiin Muckessä sijaitsevan Autohofin rekkaparkkiin. Emme oikein löytäneet sopivaa paikkaa kentältä, vaan tuuppasimme auton nurmelle kauniin maalaismaiseman ääreen. Rekkoja kulki koko yön paikan kautta, ehkä eniten niitä oli ennen puoltayötä, jolloin kaikille ei tuntunut löytyvän edes paikkaa. Yöpymisestä maksoimme 10 euroa, jolla sai neljä 2,5 euron voucheria käytettäväksi Autohofin ravintolassa tai viereisessä hampparipaikassa. Voucherit ovat voimassa yhden vuoden... Suihkut olivat tarjolla kolmen euron hintaan.

Ah, niin rauhallinen maalaismaisema ja heti vasemmalla satoja rekkoja parkissa.

Aamulla herätessämme oli rekkaparkki jo melkein tyhjä, ihmettelimme, ettei se liikenne ollut herättänyt meitä ollenkaan. Vielä viimeinen 600 kilometriä ja olisimme kotona. Päivä sujui liikenteellisesti hyvin, ei jonoja ei ruuhkia, paiti vastaantulijoiden puolella. Saksassa yksi rekkakolari ja siitä kuuden kilometrin seisova jono. Sveitsissä rikkoutunut rekka iltapäiväruuhkan aikaan ja siitä loputtoman pitkä työmatkalaisten ruuhka. Genevenlaaksoon tultaessa torstai-iltana ukkosrintama uhkasi suurine pilvineen, mutta jotenkin se valui Jura-vuoriston päältä etelään satamatta yhtään.

Kirsikat ovat nyt parhaimmillaan !

Asiat tärkeysjärjestyksessä

Kotiinpaluu on ollut väsyttävää. Saavuimme torstai-iltana ajettuamme kuutisensataa kilometriä Muckestä, Saksasta, ja meitä oli vastassa ukkosrintama, joka kuitenkin valui Jura-vuoriston eteläpuolelta ohi. Kotipihalla odotti metrin mittainen nurmikko, onneksi sitä on vain 7 neliötä, sen leikkaamiseen ei mennyt kauaa... Perjantai olikin totaalisen väsymyksen päivä, aamulla herätessä tuntui, että kotona eksyy huoneisiin, kun viimeiset reilu kolme viikkoa on asunut matkailuautossa, jossa kaikki on käden ulottuvilla. Pientä puuhaa riittää vielä yli viikonlopun, ennenkuin on kotiuduttu kunnolla, sen vuoksi postauksetkin jäävät myöhemmäksi. Laitan tähän kuitenkin faktatietoa Euroopan tieliikenneasetuksista eri maista, artikkeli löytyi saksalaisesta Pro-Mobil lehdestä, kesäkuun numerosta:

Taulukon otsikot vapaasti suomennettuna:

Tagfarlicht - Ajovalot päällä päivällä
Warnwestenpflicht - varoitusliivipakko
Radarwarmer erlaubt - Tutkanpaljastin sallittu
Geschwindigkeit - Nopeusrajoitus
im Ort - taajamassa
ausserorts - taajamien ulkopuolella
Schnellstrasse - kantatiellä
Autobahn - moottoritiellä

Ja vielä pienellä tekstillä kirjoitetut viitteiden selitykset:

Toivottavasti tästä on hyötyä reitinsuunnittelussa Euroopassa, ei ainakaan tarvitse arvailla, pitääkö valojen olla päällä päivällä, vai ei.  Jos en väärin muista, niin Espanjassa pitää olla kahdet varoitusliivit autossa, mutta sitä ei taulukossa mainita.

Mukavaa viikonloppua !

Ranskalaisen autoilijan 10 sääntöä

Pieni kevennys liikenteen näkökulmasta, tosin tietyt asiat ovat pelottavan todellisia arkisessa liikenteessä Ranskassa...  Lähde on englanninkielinen The Local-lehti, joka kertoo ranskalaisia uutisia.

1. Ensimmäiseksi pitää muistaa historiasta, että huolimatta Ranskan vallankumouksesta, hallitsija ja valtio eivät pystyneet yksityistämään teitä. Tie kuuluu kansalle, ja kansalla on kiistämätön oikeus ajaa juuri omalla tavallaan. Jokaisen ranskalaisen kuljettajan sisällä on pieni Napoleon.

2. Jos ohitat jalankulkijan, koiranulkoiluttajan, juoksijan, pyörätuolin, vanhan ihmisen tai lastenvaunuja työntävän äidin, älä hiljennä. Aja niin läheltä kuin mahdollista, ja niin kovaa kuin mahdollista, mielellään vielä tuijottaen vihaisesti tuota ajattelematonta kuolevaista, joka on kehdannut tunkeutua pyhälle tiellesi.

3. Suojateitä ei ole. Joten näiden kuvitteellisten raitojen yli voi ajaa mitä vauhtia hyvänsä. Jos joku raukka yrittää ylittää tien juuri, kun ajat tavoittelemaasi määränpäähän, ei voi mitään. Omapahan on ongelmansa.

4. STOP- ja väistämisvelvollisuutta osoittavat merkit ovat pakollisia kakille muille, mutta ei sinulle. Jätä ne huomioimatta, samoin kuin muutkin henkilökohtaista vapauttasi rajoittavat liikennemerkit.

5. “Tie suljettu”-merkit eivät koske sinua. Voit täysin unohtaa moiset merkit, jopa joutuessasi kiertämään ne jalkakäytävän kautta. Ja sitten, taivas varjelkoon, jos todella tulet asfalttityömaalle tai muuhun tierakennuspaikkaan, pidä huoli, että jarrutat täydestä vauhdista ja samalla huudat nille idiooteille, jotka keskeyttivät matkasi ilman ennakkovaroitusta.

6. Jos et löydä pysäköintipaikkaa, pysäköi rinnalle/taakse/eteen. Kerro niuhottavalle valittajalle takanasi, että käyt pikaisesti leipomossa/pankissa/kampaajalla, ja se kestää vain kaksi minuuttia. Palatessasi puolen tunnin päästä takaisin autollesi, ole välittämättä puolen kilometrin autojonosta takanasi.

7. Jos ohitat yksinäisen pyöräilijän, älä hiljennä. Aja niin läheltä ohi kuin mahdollista, ei haittaa vaikka pyöräilijä putoaisi ojaan, koska ne ovat ei-haluttuja tieverkoston käyttäjiä. Mutta, jos näet pyöräilyjoukkueen kalliissa sponsorimainoksien peittämissä asusteissa, älä pelkästään hiljennä ohitustilanteessa ja kierrä heitä kaukaa, vaan muista myös kannustaa heitä hymyillen. Tämä siksi, koska joukkueurheilu Ranskassa on Hyvä Juttu, ja joukkuekilpapyöräily on se Paras Juttu !

8. Jos kännykkäsi soi ajon aikana, sinun on vastattava siihen. Sillä aikaa, kun ohjaat autosai yhdellä kädellä ja tuijotat toisessa kädessäsi olevaa puhelinta ja mietit vastaatko pomosi/puolisosi/pyöräilyvalmentajasi puheluun, voit aivan hyvin myös a) kiihdyttää vauhtia, b) suorittaa vaativia ajoliikkeitä kiertoliittymässä tai risteyksessä, c) kääntyä huutamaan lapsille takapenkillä (lasten puuttuessa räplää radiota tai navigaattoria). Sinun ei missään tapauksessa ole pakko keskittyä ajamiseen.

9. Kaikki liikennerajoitusta osoittavat liikennemerkit ovat vain siksi teiden varsilla, että EU-byrokraatit voisivat tuntea tehneensä jotain työtä. Aja niin kovaa kuin haluat, etenkin kylien läpi. Jos joku hidastelija yrittää estää sinua, sinun pitää ohittaa se välittämättä näkyväisyydestä, keliolosuhteista tai liikenteen määrästä.

10. Jos edelläajavassa autossa on ukomaalaiset kilvet, sinun on ohitettava se välittömästi, riippumatta ajasta, paikasta tai nopeudesta. Vaikka tämä sääntö koskee kaikkia ulkomaalaisia autoja, se pätee ennenkaikkea saksalaisiin ja englantilaisiin autoihin. Muista: kyse on Ranskan kunniasta!

Bonne route!

Ruban blanc - valkoinen nauha

Suomi on yhdistysten luvattu maa, sanotaan.  Yhdistysrekisterissä on noin 135000 yhdistystä tänä vuonna ja jäseniä niissä on arviolta 15 miljoonaa.  Sitten on Ranska, jossa joka vuosi perustetaan 65000 uutta yhdistystä...  Olemassaolevat yhdistykset työllistävät noin 1,8 miljoonaa henkeä ja vapaaehtoistoimijoita/jäseniä niissä arvioidaan olevan tällä hetkellä 11 miljoonaa.  Toimivien yhdistysten määrää on vaikea arvioida, koska ne ovat enemmän ja vähemmän aktiivisia, mutta noin miljoonan yhdistyksen arvioidaan olevan aktiivisia.

No, Suomessa on reilut 5 miljoonaa asukasta ja Ranskassa 66,5 miljoonaa, joten väkeä riittää yhdistyksiä perustamaan.  Yksi karavaanarien elämään liittyvä yhdistys on "40 millions d'automobiliste", eli "40 miljoonaa autoilijaa".  "Järkevien ja vastuuntuntoisten autoilijoiden yhdistys", kuten kotisivujensa slogan sanoo, haluaa hallituksen lopettavan sodan autoilijoita vastaan, viimeisimpänä liikennettä koskevana ehdotuksena on laskea perusnopeus 90 km/h kahdeksaankymppiin.  Tänään yhdistys julkaisi netissä 52 minuutin filmin, jossa esitetään Brittein saarten liikennepolitiikkaa ja haetaan mallia sieltä Ranskaan.

Muita liikennepoliittisia ongelmia yhdistyksen asialistalla ovat esimerkiksi:

- Ranskassa ajokortilla olevia pisteitä (aluksi 6 pistettä) vähennetään jo alle 10 km/h nopeusrikkomuksista, marginaali on liian pieni (meille tuli sakko 70 km/h alueelta, jossa ajoimme 78 km/h, sakotusraja alkoi 71 km/h)

- Nukahtaminen rattiin ja väsyneenä ajo aiheuttavat usein kuolonkolarin (mistä väsymys mahtaa johtua ?)

- Ajokorttiuudistuksesta (16.9.2013) kritisoidaan sitä, ettei uudessa EU-kortissa ole sirua, jossa olisi kaikki henkilön liikennehistoria rikkomuksineen (Ranskassa on edelleen käytössä kolmeosainen iso paperiajokortti, ajokorttiuudistuksen siirtymäaika on vuoteen 2032...)

- ja vielä, alkoholi ja liikenne, tilastojen mukaan Ranskassa kuolee alkoholin vuoksi päivittäin 63 henkeä kaiken kaikkiaan.  Montako näistä kuolee liikenteessä, on hämärän peitossa, koska viinin nauttiminen lounaaksi täysin normaali maan tapa.  Olit sitten autonkuljettaja tai metsästäjä, niin lounaalla on saatava viiniä, ranskalaista tietysti, ja iltapäivällä jatketaan hommia.

"Järkevien ja vastuuntuntoisten autoilijoiden yhdistys" toteaa lausunnostaan alkoholista näin:

"On tarpeellista kouluttaa kuljettajia alkoholin ja narkoottisten aineiden käytössä tarjoamalla tutkimustuloksia ja turvallisuustietoa.  Kuljettajan, joka on käyttänyt mahdollisesti vaarallisia tuotteita, pitäisi pystyä sanomaan itselleen, "join, siis odotan", että aineiden vaikutus lakkaa, eikä lähde liikenteeseen.  Aina on mahdollisuus joutua viranomaisten kontrolliin, mutta erityisesti pitää olla vahingoittamatta omaa ja muiden tienkäyttäjien elämää.  Tulevissa tiedotuskampanjoissa on määriteltävä rajoitukset, jotka eivät estä syömistä, vaan painottavat kuljettajan tietoutta omista rajoista ja opettavat hyviä tapoja. Kannatamme myös poliisivalvonnan lisäämistä."

Mitä tuohon sitten kommentoisi ? Suomalaisena tuo teksti kuulostaa kuin suomalaiset saaristoveneilijät olisivat konsultoineet ranskalaisten autoilijoiden alkoholikäyttäytymistä. Yhdistyksen lausunto on kuin saippuapala, jossa rivien välistä voi lukea, että juodaan ja ajetaan, mutta tekstissä toivotaan, että olisihan se hyvä, jos onnettomuuksia ei sattuisi alkoholin tai vaarallisten aineiden (siis huumeet !) käytön jälkeen.

Otsikossa mainittu 'valkoinen nauha' on "Järkevien ja vastuuntuntoisten autoilijoiden yhdistyksen" kampanja, jolla itsekukin autoilija voi osoittaa olevansa yhdistyksen nimen mukainen.  Sen voi tilata yhdistykseltä ja se pitää kiinnittää auton vasempaan peiliin.  Näin auton kuljettaja osoittaa olevansa kuuliainen ja nuhteeton ja antaa yhdistykselle valtuutuksen neuvotella hallituksen kanssa autoiluun liittyvistä asioista.

En ole nähnyt liikenteessä ensimmäistäkään 'valkoista nauhaa', itselläni niitä on kaksi yhä pöydällä, koska en ole varma, olenko halukas liittymään tähän liikkeeseen, joka itse asiassa ei esitä mitään järkevää ja konkreettista ehdotusta liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 

Päivittäin liikenteessä ajaessa näkee tilanteita, joista selvitään vain onnella, ja joutuu arvailemaan oliko vaaratilanteen aiheuttanut autoilija humalassa vai huumeissa.  Joka viikonloppu meidänkin seudulla ajaa useampi auto ulos tieltä, välillä pienin vaurioin, välillä ei ole kuin leikattu peltikasa jäljellä, eikä onnettomuuden syytä tarvitse arvailla.  Ylinopeus ja siihen yhdistettynä alkoholi tai huumeet, ei siinä muuta tarvita.

Vastauksia kysymyksiin

Lisäsin blogin linkin karavaanari.org foorumille ja siellä kysyttiinkin muutamaa käytännön asiaa.  Päätin vastata täällä blogissa säilyttääkseni yhden paikan kirjoituksille.

Alan kysyy, että "Miten noiden jetonien kanssa mahtaa olla, onko ne joka paikassa erilaisia? Itellä kertynyt auton "miljoonalaatikkoon" muutama käyttämätön, lähinnä suihkujetoni.

Toinen, mikä uteloittaa, on sakkojen vanhentuminen. Ei ole kohdalle osunut, mutta jos niin käy niin kuinkahan pitkä mahtaa aika olla?"

Jetoneita on tähän mennessä ollut kahta eri mallia, sileä ja uritettu. Mutta koska olemme Ranskassa, eivät ne varmasti näihin kahteen malliin jää, vaan eri kokoisiakin tullee vielä vastaan. Wikipediassa mainitaan jetonien olleen käytössä Euroopassa jo keskiajalta lähtien, niin ei voi odottaakaan, että ranskalaiset olisivat niistä valmiita luopumaan. Käytetäänhän täällä shekkejäkin vielä päivittäin ! 

Sakkojen vanhenemisesta en osaa sanoa, mutta esimerkiksi ylinopeussakot vähentävät pistesaldoa ajokortilta ja menetetyn pisteen saa takaisin kahden vuoden rikkeettömän ajon jälkeen.  Pisteet eivät vähene esim. suomalaisesta ajokortista, mutta Ranskan ajo-oikeuteen  ne voivat vaikuttaa , jos hurjastelee kerralla kolmen pisteen menetyksen verran.

Pari sanaa ruuhkista, aina pitkän viikonlopun tai torstai-/tiistaipyhän aikana Euroopassa, tiet ovat erittäin ruuhkaisia. Joko kyseessäolevan maan vapaiden vuoksi, mutta myös naapurimaiden vapaapäivien takia.  Niin Saksan, Pohjois-Italian, Sveitsin ja Ranskan teillä on invaasio etelään vapaan alkaessa ja sama ilmiö pohjoiseen niiden loppuessa. Ruuhkat ovat alkavat pääsiäispyhistä ja jatkuvat viikonloppuisin ja niiden ympärillä syyskuuhun asti. Tämän kun tiedostaa, niin pystyy asennoitumaan ruuhkiin, ja ehkä ajoittamaan oman kulkemisen niitä välttäen.

Sveitsin moottoritiet

Lyhyestä virsi kaunis, niinkuin sananlasku sanoo.

	Moottoritie		Moottoritie päättyy
	Moottoriliikennetie		Moottoriliikennetie päättyy

Sveitsi on pieni maa, ja moottoriteitä on sen mukaisesti vähemmän kuin esimerkiksi Ranskassa.  Lisäksi tiemaksujärjestelmä on yksinkertainen, ja KAIKKI noudattavat liikennesääntöjä sekä nopeusrajoituksia, joten...  Homma toimii kuin kello.

Paitsi silloin, kun sattuu onnettomuus.  Exitejä on Sveitsin moottoriteiltä suhteellisen harvassa ja jostain syystä paikalliseen poliisin toimintaan kuuluu, ettei liikennettä pyritä ohjaamaan kiertotielle, vaan odotutetaan, kunnes tie on selvä jälleen.  Lisäksi moottoritiet kulkevat paljon tunneleissa, nopeuden pudotessa normaalista 120 km/tunnissa sataan kilometriin tunnissa, ja se saa aikaan pumppaavaa liikettä autojonoissa.

Kuitenkin, välttämällä kaupunkien ohi kulkevia moottoriteitä aamu- ja iltaruuhkan aikaan ja tiedostamalla sesonkiaikojen liikenneruuhkat, Sveitsin läpi on miellyttävä ajaa. Nimeonomaan ajaa läpi, koska hintataso on korkea näin Ranskasta katsoen, suunnilleen sama kuin Suomessa.

Sveitsin moottoritiet ja moottoriliikennetiet

Muistutus tulliasemalla 

Vuoden 2014 tarra

Moottoritiemaksu Sveitsissä on 40 CHF vuodessa ja se suoritetaan ostamalla ikkunaan kiinnitettävä tarra.  Maksu on sama, ajatko joka päivä moottoritiellä, vai ajatko kerran vuodessa Sveitsin moottoritiellä.  Eli, tullessasi raja-asemalle Sveitsiin, sinulle myydään tullissa tarra.  Jos olet tullut maahan pikkuteitä, mutta haluat jatkaa moottoritietä, tarran saa ostaa huoltoasemalta.

Luonnollista on, kun auto pysäytetään moottoritiellä poliisin tai muun viranomaisen toimesta, eika autossa ole tarraa, niin sakkohan siitä seuraa.  Lisäksi pysäytykseen johtanut muu toiminta saattaa tulla kalliiksi.  Nopeusvalvontaa Sveitsissä suorittaa noin "miljoona" liikennekameraa, niitä on niin moottoriteillä, että pikkukylissä joka mutkassa, joten nopeusrajoituksista on pidettävä kiinni.

Matkailuautoparkeista tai leirintäalueista ei ole meillä kokemusta Sveitsistä, vielä,  joten tällä kertaa juttu oli lyhyt, kuten alussa lupasin.

Tieliikenne Ranskassa

Suomalaiseen liikenteeseen tottuneelle ranskalainen liikennekulttuuri on järkytys. Kiertoliittymiä on paljon, niin isoilla teillä kuin pikkukylissäkin ja ajokäyttäytyminen on täysin sattumanvaraista vilkun käytön osalta. Asetuksen mukaan vilkkua on näytettävä poistuttaessa kiertoliittymästä, mutta tietyin ehdoin myös kiertoliittymään saavuttaessa.  Jos ulosajo kiertoliittymästä on kolmas tai sitä seuraava poistumismahdollisuus, vilkun pitää näyttää vasemmalle kiertoliittymään tullessa ja siellä ajettaessa.  Vasta ennen poistumista se siirretään vilkuttamaan oikealle.  No tämähän on täysin sattumanvaraista reaalielämässä, joten kuljettajan on oltava erittäin tarkkana. Allaolevaa kuvaa tutkimalla havainnollistuu vilkun käyttö.

Myös nopeuserot saattavat olla kiertoliittymissä suuret, paikalliset osaavat katsoa jo hyvissä ajoin, onko väistettävää ja ampaisevat liittymään kovaa vauhtia, jolloin väistämisvelvollinen, etenkin isommalla ajoneuvolla, on pulassa.

Suojatiet ovat pyhiä alueita, jos jalankulkija on kävelemässä jalkakaytävällä lähellä suojatietä, on syytä varautua siihen, että suojatielle astutaan täysin välinpitämättömänä autoista, ei vilkaista ollenkaan, jos liikennettä on tulossa.  Etenkin pimeällä tilanteet ovat välillä todella vaarallisia, sillä suojatielle saatetaan juosta pensaiden takaa, tietysti ilman heijastimia.  Heijastinten käyttö on tuntematon asia Ranskassa, erään suomalaisen rouvan heijastinta väitettiin hintalapuksi takissa, eikä ymmärretty ollenkaan sen käyttötarkoitusta.

Kaksipyöräiset, moottoripyörät ja skootterit liikkuvat liikenteen seassa omaa rytmiään.  Moottoripyörien nopeudet ovat usein kaksinkertaiset autoihin verrattuna, ja ohi mennään paikassa kuin paikassa. Takaatulevaa liikennettä on seurattava jatkuvasti, ja on oltava valmis antamaan tilaa.  Valoristeyksissä kaksipyöräiset tnkevat jonon ensimmäisiksi, josta pääsevät heti vihreillä valoilla kiihdyttämään.

Polkupyöräily on yksi Ranskan kansallislajeista, joten pyöräilijöitä näkee vuoden ympäri maanteillä.  Jälleen varoituksen paikka, kun näet joko yksinäisen pyöräilijän tai pyöräjoukkueen ajamassa omalla kaistallasi edessäsi, odota, että voit tehdä ohituksen turvallisesti, ilman että on vastaantulijoita.  Jarruta ja hiljennä pyöränopeuteen, jos joudut odottamaan ohituspaikkaa, niin tekevät paikallisetkin!

"ROUTE BARRÉE" ilmoitus merkitsee, että tie on suljettu liikenteeltä:

Tässä kuvassa on lisäksi ilmoitettu kiertotiemahdollisuudet "Dèviation", jotka ovat myöhemmin (yleensä) kiertotiellä opastamassa autoja.  Yleensä suluissa siksi, että ei ole mitään logiikkaa, kuinka pitkälle kiertotien opasteet jatkuvat, tai sitten niitä ei ole kuin yksi alkuperäinen.  Jos reitilläsi ilmoitetaan "ROUTE BARRÉE", sitä kannattaa uskoa, vaikka pääsisikin ajamaan eteenpäin, ja sinne menisi ranskalaiskilvillä varustettuja autoja.  Tie on todellakin suljettu, mutta ranskalainen tapa on ajaa katsomaan lopuun saakka, että sieltä ei tosiaankaan pääse, ja sitten palata takaisin kiertotielle.  (Suomalainenko ei usko, ennenkuin itse näkee?) Meidän lähistöllä oli tie poikki maanvyörymän vuoksi ja siitä ilmoitettiin jopa 10 kilometriä ennen, jotta autot olisivat osanneet hakea vaihtoehtoisia reittejä.  Käydessämme usein ulkoilemassa vahinkopaikan suunnassa, siellä oli aina kaksi tai kolme ranskalaista autokuntaa ihmettelemässä, eikö siitä tosiaankaan pääse läpi...

Nopeusrajoitukset ovat hieman erilaiset kuin Suomessa.  Kantateillä perusnopeus on 90 km/h, taajamissa 50 km/h ja moottoriteillä sateella 100 km/h ja hyvällä kelillä 130 km/h.  Kylissä korotettujen suojateiden kohdalla rajoitus on 30 km/h.  Nopeusrajoitusmerkkejä ei ole taajamien alkaessa tai loppuessa erikseen, vaan rajoituksen muuttuminen ilmaistaan paikannimitauluilla:

50 km/h alkaa, yleensä 90 km/h päättyy

        50 km/h päättyy ja yleensä 90 km/h alkaa

Matkailuautolla ajaessa nämä taajamanopeuksien muutokset ovat tuntuvat, etenkin 50-rajoituksen päättyessä, kun vielä on katseltavaa ympäristössä, mutta takana kärkkyvät pienet ranskalaiset pösöt ja sitikat päästäkseen ohi. Mitä pienempi ranskalainen auto, sen kovempaa se kulkee, tämä on nyrkkisääntö ranskalaisessa taajamaliikenteessä.  Nopeusvalvontaa suoritetaan Ranskassa paljon.  Sekä kameratutkat, että poliisit (Police municipale ja Gendarmerie) käsitutkineen ovat jokapäiväisiä näkyjä tien varressa. Kiinteistä nopeusvalvontapaikoista ilmoitetaan liikennemerkillä:

Erilaisia kiinteitä kameroita ovat seuraavanlaiset pöntöt:

Moottoritiellä

Taajamissa

Ranskassa ylinopeussakot tulevat aina auton omistajalle rekisterinumeron perusteella.  Kamerapöntöstä kuvattuna sakon saapuminen ranskalaiseen osoitteeseen kestää noin viikon.  Mukana on sakkodokumentti, maksuohjeet ja oikaisupyyntölomake, jonka avulla sakon voi kieltää antamalla todellisen kuljettajan tiedot. Sakot löytävät perille Euroopan Unionissa tehokkaasti.  Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kuljettajaa ei saa edes yrittää tunnistaa Ranskassa autosta, koska auton sisälle kuvaaminen on kielletty, auton sisätilan ollessa yksityinen alue !

Tässä joitakin tietoja ranskanmaalla ajamisesta, kyselkää lisää, jos joku askarruttaa mieltä.  Seuraava kirjoitus liittyy moottoriteihin ja niillä ajamiseen kaikkine mahdollisuuksineen.

Vakuutus matkailuautolle Ranskassa

Tänään sain vihdoin vakuutusyhtiöltäni viimeisen ilmoituksen, joka poisti epäselvyydet sopimuksesta.  Alunalkaen vakuutuksen hankkiminen matkailuautolle on monimutkaisempi asia, kuin osasi olettaa.  Ensinnäkin normaalit vakuutusyhtiöt eivät ole kiinnostuneita vakuuttamaan matkailuautoa lainkaan.  Toiseksi, mahdolliset vakuuttajat asettavat erilaisia ehtoja esimerkiksi säilytyspaikan suhteen, hyvin yleistä on, ettei matkailuautolle anneta vakuutusta, jos sen säilytyspaikka on "voie/parking public" eli yleisellä tieosuudella tai pysäköintipaikalla.  Meillähän on kyseessä juuri tällainen pysäköinti.

Internetistä löytyy kuitenkin paljon vakuutusyhtiöitä, joiden sivuilta saa heti tarjouksen, ja itse päädyn jatkoneuvotteluihin Quattro-nimisen yhtiön kanssa.  Asiat sujuivat hyvin postin kuljettaessa papereita edestakaisin, jopa ihan peruskysymyksiin tarvittiin paperit, sähköposti tai puhelinneuvonta ei auttanut.

Viimeisimmät puuttuvat tiedot vakuutusyhtiölle olivat kunniallinen vakuutus, ettei autossa ole ollut mitään vikaa tai vahinkoa sillä hetkellä, kun se luovutettiin meille.  Tämä oli helppo, kun lopulta löysin virallisen pohjan dokumentille "Attestation sur l'honneur".  Viimeisenä asiana oli saada vakuutusyhtiö uskomaan, että vuosimallin 2013 Fiat Ducatossa on valmistajan käynnistyksenesto asennettuna.

Toimitin heille Karmann-Mobilin viestin, joka sisälsi kopion auton ohjekirjasta, jossa kerrottiin FIAT Code System yksityiskohtaisesti, mutta se ei riittänyt.  Vakuutusyhtiö halusi, että autossa on SRA 4* luokan varkaudenestojärjestelmä.  SRA on Ranskassa luokitellut kaikki ajoneuvot ja kirjannut niiden ajonestolaitteet, mutta tietenkään en löytänyt omaa Fiatiani, saati Karmannia sieltä.  Selasin hälytinjärjestelmätoimittajien sivuja ja kysyin heiltä, onko heillä mitään, mikä täyttää tämän ehdon.  Sain kaksi vastausta, toisessa sanottiin, ettei SRA 4*-luokan hälyttimiä ole enää myynnissä.  Toinen oli perusteellisempi, siinä kerrottiin, että kaikki uudet autot ovat varustettu riittävällä ajonestolla, joka on parempi kuin SRA4* ja jos muuta halutaan, niin se pitäisi olla SRA 7-luokan järjestelmä.  Lähetin jälkimmäisen sähköpostilla ja paperilla vakuutusyhtiöön ja toivoin heidän tarkistavan vaatimuksiaan ajantasalle.  Samalla pyysin parempaa kommunikointia sähköpostitse ajan voittamiseksi (ja tietysti helpompi kopioida teksti kääntäjään...).

Tänään tuli sitten sähköposti, jossa todettiin, ettei minun tarvitse hankkia mitään muuta ajonesto/hälytinjärjestelmää, vaan autossa valmistajan asentama on riittävä !

VOITTO !

Huomenaamulla on aikainen lähtö kohti Capdenac-Garea, jossa ajetaan Peugeot 208 R2 Cupin toinen osakilpailu.  Siellä ajaa taas www.jarokinnunen.com ! Meillä on muonitustehtävä ralliporukalle, joten maistuvaa loppuviikkoa kaikille !

Internetin hyödyt

Netistä löytyy kaikki.  Tarkemmin sanottuna matkailuautoihin liittyvää tietoa on ranskankielellä enemmän kuin jaksaa lukea.  Eikä edes kieli tuota ongelmaa, onhan Googlen kääntäjä!  Kääntäminen suoraan ranskasta suomeksi tuottaa usein melkoista siansaksaa, mutta senkin välttää, kun kääntää tekstin ensin englanniksi ja sitten suomeksi.  Tottahan siinä joutuu askartelemaan tietokoneella, mutta se kannattaa.

Hyvä tietolähde on

http://www.campingcar-infos.com

Sivuilta löytyvät matkakertomukset, keskustelupalsta sekä aina hyödylliset GPS -pisteet ladattavaksi.

Tästä lataat Euroopan maiden matkailuautoparkit jaoteltuina palveluineen.  Tiedostot ovat tekstimuodossa tai TOMTOM ov2 -muodossa.

Itse latasin useimmat Länsi-Euroopan maiden kohteet ja pitihän niitä lähteä heti kokeilemaan. Ajoimme Italiaan ja ensimmäiseksi kohteeksi otimme San Germanossa sijaitsevan parkin, jossa kuvauksen mukaan on ilmainen yöpyminen ja harmaavesien poisto. Saapuessamme suunnilleen oikeaan paikkaan, edessämme oli jokin tuotantolaitos, jonka aidansivua lähti kapea kujanne, jonka varressa parkki olisi.  Juu, ei kiitos, paikka ei näyttänyt houkuttelevalta.

Seuraava etappi löytyi Ivrean kaupungista, siis sinne.  GPS ohjasi meidät tarkasti oikeaan paikkaan, yksityiseen, ilmaiseen parkkiin Italian Punaisen Ristin toimiston viereen. Siellä vietimme yön, kaupungista lisää tietoa toisessa osassa.

Italia sai riittää tälle reissulle ja seuraavana aamuna suunnistimme takaisin kohti Ranskaa, Crotsin kaupungin majoitusalueelle, jossa kirjan mukaan löytyy järvinäköala ja WIFI! Paikka sijaitsee yhden Euroopan suurimman tekojärven rannalla ja on erittäin suosittu vesiurheilupaikka. Totuus on kuitenkin hieman erilainen maaliskuussa.  Järvi oli lähes kuiva ja WIFIstä ei tietoakaan, telttailualue tyhjillään. Matkailuautoparkissa oli meidän lisäksi yksi auto. Paikka oli muilta palveluiltaan hyvä, kuudella eurolla sai olla parkissa 24h, harmaavesien ja vessan tyhjennys oli ilmainen, juomavesi 2 euroa 100 litraa. Sähköä oli tarjolla, pistorasian vieressä luki, että yhdellä jetonilla (2 euroa) saa 55 minuuttia sähköä, sisäänajotaulussa samalla panostuksella luvattiin 2 tuntia ja totuus oli lopulta se, että kahden euron jetonilla sähköä tuli kahdeksan tuntia! Liekö systeemit vielä virittämättä kesää varten.

Rauhallisen yön jälkeen suuntasimme kohti Grenoblea, ja reittimme kulki korkeimmillaan 2200 metrissä Col du Lautaretin kautta.  Muutamassa tunnissa kesästä talveen, siinä on Ranskan ilmaston monipuolisuus huipussaan!  Aamun +15 ja auringon lämpö vaihtui -2 asteeseen ja lumisateeseen kolmatta metriä korkeiden lumivallien väliin.  Tiet olivat sentään kuivat, joten matkaa sai tehdä normaalivauhdilla, mitä nyt neulansilmät hidastivat sekä ylä-  että alamäessä.

Pari yötä tien päällä, reilu 800 kilometriä ja reitti suunnilleen tässä.  Lisäkertomuksia paikoista tulee hetken päästä.

Auto !

Karmann Dexter.  Sellaiseen sitten päädyimme. Fiat Ducaton alustalle rakennettu "fourgon" , kuten auto määritellään Ranskassa.  Suomessa tätä pakettiautosta tehtyä mallia kutusutaan retkeilyautoksi.  Meille juuri oikeankokoinen, kahdelle aikuiselle ja pienille koirille, jotka ovat tottuneet jo pieniin tiloihin veneessä.  Varustetaso on hyvä, kaikki, mitä matkailuautossa tarvitaan, vedet, vessa, suihku iso jääkaappi, lämmitin ja kaasuhella.  Televisiota tuskin tulee asennettua, koska tietokone, tabletti ja kännykät tuottavat riittävän määrän viihdettä tarvittaessa.

Ranska on matkailuautojen luvattu maa.  Jokaisesta kylästä löytyy ainakin harmaavesien poistopiste. Usein on myös kunnallinen palvelupaikka yöpymismahdollisuudella muutamille autoille juomaveden täyttöön sekä vessa ja sähkö muodollista korvausta vastaan. Tällöin matkailuautojen pysäköinti muualla kylän alueella on yleensä kielletty.

Ranska on maailman napa, ainakin ranskalaisten mielestä. Mihin sitten suunnistaa Ranskassa? Täältä tosiaan löytyy kaikki, maaseutua pikkuteineen, alpit neulansilmämutkineen, Välimeri tai Atlantin valtameri loputtomine hiekkarantoineen, kaikille kaikkea!  Sää on vaihtelevaa, mutta puolessa välissä maata etelään yleensä kesäinen, pohjoiseen mennessä enemmän epävakainen.

Pysähtymis- ja tutustumiskohteita on todella paljon, ja paikalliset osaavat niitä myös mainostaa. Historiallisia paikkoja löytyy enemmän kuin ehtii tai jaksaa kiertää, ja tietysti eri alueilla on omat ruokansa ja juomansa, joihin kannattaa tutustua.

Kuinka tulla toimeen vieraalla kielellä, ranskan kielellä?  Hanki autoon ranskan kielikurssi, jota kuuntelet ajaessasi. Opit perussanaston, ja sen jälkeen asiat sujuvat paljon helpommin paikallisten kanssa.  Englannilla pärjää juuri ja juuri rannikkoseudulla lähellä Englannin kanaalia, mutta muuten ranskalaiset osaavat englantia "a litele" - ja se on kaikki siinä.