Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palvelut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palvelut. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. kesäkuuta 2015

Grenoblesta etelään Sainte-Croix-järvelle Verdoniin

Kuten tuli jo mainittua, lähdimme ajamaan Napoleonin reittiä etelästä pohjoiseen. Sinne päästäksemme kurvasimme ensin Grenobleen helteen kärventäessä seutua, mutta saapuessamme vuorten ympäröimän Grenoblen kattilamaiseen maisemaan, pilvet peittivät auringon ja ensimäiset vesipisarat tipahtelivat taivaalta.

Pysähdys Vizillessä ruokakaupassa, sade ei ollut vielä silloin alkanut, mutta lähtiessämme vihdoin ajamaan "Route Napoleonia", taivas repesi ja vettä tuli enemmän kuin riittävästi. Ukkonen oli kerännyt voimaansa koko kuuman päivän ja vuoristossa se purkautuin illansuussa tuoden raikkaan ja viileän ilman tilalle. Yöpaikkaa etsimme melko pian ja sellainen löytyi Grand Lac de Laffrey-järven rannalla olevan Camping de Ser-Sirant:in porteilta. Matkailuautojen reissuparkki, tarkoitettu vain yöpymiseen 18:00-10:00 välisen aikana, ilman palveluita tosin, koska vesi/sähkö-automaatti ei ollut toiminnassa. Yöpaikka maksoi 10,20 euroa, kohtuuton hinta pelkästä paikasta, mutta sateen vuoksi olimme tyytyväisiä lähes järvenrantapaikkaan.






Yö meni jopa niin viileäksi, että lämmitintä piti käyttää aamuyöstä, jotta kosteudesta päästiin eroon. Aamutaivas oli jälleen pilvetön ja aurinko nousi lämmittämään kalastajaveneitä.  Sitten starttasimmekin ja kohteena oli "Gorges du Verdon", Ranskan suurimpiin ja vaikuttavimpiin kuuluva kanjoni, jonka olimme onnistuneet missaamaan kolme vuotta aikaisemmin yöpyessämme Verdon-järven rannalla.

Kalastajat kelluvat veneillään järvellä aamuaikaisesta lähtien
Ensimmäinen pysähdys tehtiin löytämällemme Airelle, josta otimme vettä tankkiin. Tämä "Flot Bleu"-tyypin Aire oli sininen pömpeli Champion-marketin pihassa. Pömpelin oven sai auki maksamalla pankkikortilla kaksi euroa ja oven takaa paljastui WC-tankin tyhjennysreikä, vesipistooli tankin huuhtomiseen sekä juomavesipistooli. Kokoonpanon hygienia hieman arvelutti, mutta huuhdoin juomavesipistoolia huolellisesti ja puhdistin sen vielä erikseen ennen veden valuttamista tankkiin. Tuollaista palvelupistettä me vältämme jatkossa, tulihan se nyt koettua.

Maksu vain pankkikortilla

Päätyovi aukeaa napista ja vettä/sähköä tulee 20 minuuttia

Juomavedelle oma pistooli

Hyvä muistutus invapaikalla, "jos otat paikkani, ota myös invaliditeettini"

Niin, siitä "Route Napoleonista", mitään tarkkaa tiereittiä ei ilmeisesti ole koskaan merkitty, vaan reitti tuntuu olevan pohjoispäässään symbolinen, tiedetään kylät ja kaupungit, joiden läpi Napoleon kulki kannattajineen, mutta asiaa ei mainita sen enenmpää kuin jokunen Hotel Napoleon ja Camping Napoleon on nähtävissä matkalla. Muutenkaan maisemat eivät ole erikoisemmin sykähdyttäviä ja Gapin läpiajo on melkoisen tylsä, ainoana poikkeuksena ovat tasa-arvoiset risteykset, jotka ovat ehdoton poikkeus reitillä. Heti ajettaessa sisään kaupunkiin oikealta tunkee risteyksissä autoa eteen, ja se viimeistään herättää nuutuneimmankin kuskin!

Gapin jälkeen on mahdollista ajaa Sisteroniin A51 moottoritietä tai sen rinnalla kulkevaa normaalia tietä, jos haluaa maksaa, niin motaria saattaa päästä Sisteroniin ehkä kymmenen minuuttia aikaisemmin... Pian Sisteronin jälkeen N85 eli "Route Napoleon" suuntaa itään Digne-les-Bainsiin ja sieltä taas kohta etelää. Nyt alkaa maisemat olla kiinnostavampia, sillä tie kulkee kohti vuoria ja nousee Verdonin kansallisen luonnonpuiston alueelle (Le parc naturel régional du Verdon). Samalla ollaan alppialueella, joihin kuuluvat Hautes Alpes ja Alpes-Maritime departementit, Provence-Alpes-Côte d'Azur-hallintoalueella. Maisema on karua, mutta vuoristosolissa virtaavat joet tuovat mahdollisuuden kasvillisuudelle kukoistaa.

Koirien jaloittelutauko




Tieosuus on suosittu ajelureitti, ja voin kuvitella, kuinka paljon maiseman ihailijoita on sesonkina liikkeellä, plus moottoripyörät, joille tuo mutkainen ja mäkinen tie tuntui nytkin olevan kilparata...

Seuraavassa videossa hieman vauhtia erilaisilla välineillä sekä vaihtelevia tienmuotoja, huomasin muuten, että kojelautakameran kuvakulman siirtäminen pari pykälää alemmas saa videossa vauhdin tuntumaan kovemmalta, kuin pari pykälää ylempänä.



Castellanesta poikkesimme pois Napoleonin reitiltä ja suuntasimme lounaaseen kohti Verdonin aluetta. Ja siitä alkoikin sitten ratinpyöritys kapealla tiellä, ensin pitkin solaa joen varressa ja sitten nousua kohti Palud-sur-Verdonia. Jo tuossa nousuvaiheessa alkoi näkyä vaikuttavaa kanjonimaisemaa ja lopulta käännyttyämme tielle D23 ja päästyämme kanjonin reunalle, sen mahtavuus paljastui. Ensimmäinen pysähdyksemme oli tienmutkan parkissa, jossa tie kävi kääntymässä kanjonin reunalla, suoja-aitana oli kunnon muuri ja rauta-aita. Toinen pysähdyksemme oli vähän ylempänä, jossa tieltä oli kanjonin reunalle sentään reilu viisi metriä ja reuna oli tietä ylempänä, mutta siinäpä ei sitten ollutkaan muuta suojausta, vaikka jalkojen juuresta oli yli 500 metriä pudotusta suoraan alas! No oli vieressä sentään näköalapaikka ja siinä taas vähän yli metrin korkuinen aita, mutta aika heppoiset turvavälineet täällä on... Eikä mitään ilmoitusta saati kylttiä moisesta pudotuksesta. Kävin nimittäin heti autosta hypättyäni siinä kohdassa, jossa ei ollut aitaa ja piti hetken miettiä, että voiko näin tosiaan olla...

Kuvat eivät anna oikeutta maisemalle

Joki siellä alhaalla jossakin


Onhan tuodda nimellinen kaide...
Helle oli kuumottava, reilu +30 ja ylhäällä kanjonin reunalla tuuli oli kuin kuumailmapuhaltimesta. Kontrasti auton sisätilojen viileyteen tuntui isolta, ja tilannetta piti helpottaa ajamalla välillä ikkunat auki, jolloin ilmavirta sai hien kuivumaan paremmin. Koirat eivät jaksaneet enää lähteä ulos auton pysähtyessä, sen verran enemmän auton ilmastointi niitäkin houkutteli.

Yöpymispaikaksi valitsimme La Salle-sur-Verdon-nimisen kaupungin Lac de Sainte Croix-järven rannalta. Järvi on tekojärvi, rakennettu 1972-1973 ja kaupungit rannalla ovat uudelleen rakennettuja, sillä alkuperäiset kylät jäivät veden alle.

Kämppäristä ja kaupungista lisää seuraavassa postauksessa.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Matkaparkkeja Euroopassa

Karavaanari.org-sivulla keskusteltiin matkaparkkien listaamisesta ja merkitsemisestä karttapohjalle kaikkien käyttöön.  Erittäin hyvä ehdotus, joka helpottaa reittisuunnittelua ja mielipaikkojen jakamista.  Näin kevään tullen alkaa Ranskassakin aktivoitua eri tahot mainostamaan joko kaupallisia palveluitaan pysähdys- ja yöpymispaikkoineen, kuten esimerkiksi France Passion ja Park4Night.

Ilmaiseksi paikkoja on listattu monellakin sivustolla, viimeisin, mikä tuli eteen, oli Camping-car Magazinen sivu.


Suomi, Ruotsi ja Norja ovat ilman parkkeja, mutta muualla Euroopassa on saatu kirjattua paikkoja mukaan.  Tällä hetkellä Puolassa ja Tanskassa on vain yksi kummassakin, Ranskassa on listalla 5158 kappaletta...  Määrä tullee lisääntymään, koska sivulle voi käyttäjät itse lisätä tietoja.


Ylläolevassa taulukossa on ylimmäisenä luokittelu paikan tyypin mukaan, ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle:
- talviurheilukeskus
- pieni lampi
- joki
- vapaa-aikakeskus
- meri
- järvi
- luonnonpuisto
- vuoristo
- metsä

Ja yhteenveto, 6246 parkkia 14:ssä maassa.  Kun katsotaan tarkemmin kohteiden tietoja, tässä esimerkkinä se ainoa tanskalainen paikka, niin yksityiskohdista on lueteltu palvelut ja tarkka sijainti, mahdollinen nettisivu ja puhutut kielet.  Edelleen kävijöillä on mahdollisuus lisätä kommenttinsa ja arvostelu paikasta valokuvineen.



Tarkemmalla haulla pääsee määrittelemään, minkälaista paikkaa etsii:


Mahdollisuudet ovat:

Types d'aires




Services disponibles




SERVICES & TARIFS

 Bornes :

Nombre de bornes : 1
Type de borne : Artisanale

 Tarifs :

Forfait services : 7 € 
ServicesDans le forfaitRemarques
Vidange eaux uséesnot_checked
Vidange wc non portablesnot_checked
Vidange wc portablesnot_checked
Fourniture d'eau potablenot_checked
Wifinot_checkedgratuit au niveau du centre de vie
Électriciténot_checked

 Modes de paiement :

Carte Bleue - Visa, Carte Eurocard Mastercard


































Hinnat, maksutavat ja mahdolliset tarkemmat tiedot ovat esitetty selkeästi, kuten tässä Wifi, "ilmainen keskellä elämää", mitä sitten tarkoittaakaan... Ilmainen keski-ikäisille - ilmainen keskellä aluetta ?  Se on testattava.  Ja tässä paikassa kehutaan puhuttavan englantia.  Jep, good luck vaan!

Käyttäjien arviot ja kommentit paikasta antavat tietoja, kannattaako sinne mennä, mutta välillä teksti on kirjoitettu hyvinkin vapaalla tyylillä ja sen ymmärtäminen jopa Googlen kääntäjän avulla voi olla vaikeaa.  Kääntäjää kannattaa muuten käyttää tyyliin Ranska -> Englanti, Englanti -> Suomi, jolloin tekstistä tulee paljon ymmärrettävämpää kuin suoraan Ranska -> Suomi käännöksestä...

Park4night-palvelusta löytyy paljon enemmän parkkeja, ja lisäksi sinne on listattu metsäparkit, joissa ei ole palveluita ollenkaan.

Suomeen on kirjattu 9 parkkia 

Park4night paikkojen valikoimaa lähellä Lyonia

Metsäparkki Lyonin lähellä




Euroopassa matkaillessa ei tule ongelmaa löytää yöpymis- ja palvelupaikkaa, työlästähän se voi olla etsiä haluamansa reitin varrelta sopivimmat, mutta tilaa löytyy ja pysäköinnin suhteen ollaan paljon vapaamielisempiä ja ymmärtäväisempiä. Käytännössähän matkailuajoneuvoilla liikkuvat tuovat rahaa paikallisille kaupoille ja nähtävyyksille.

Mietin, että olisiko sellaiselle karavaanarien sanastolle Ranska - Suomi käyttöä ? Voisin kasata useimmin käytettyjen käsitteiden ja sanojen listan, joka olisi tulostettavissa mukaan autoon, niin ei välttämättä tarvitsisi sanakirjaa aina kaivella.  Ja tiiviimmän sanaston selailun myötä sanat ja käsitteet jäävät mieleenkin.  Tietysti foneettinen muoto olisi ehkä tarpeellinen.  No, jos sellaista pyydetään, niin ryhdyn tekemään sitä.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Vaarallinen tyhjennyspaikka

Kotimatkalla poikkesimme tyhjennyspisteeseen paikassa Aire de Service Royans-Vercors, 26730 La Baume-d'Hostun.  Ihan normipalvelupisteen näköinen, ja auto ajettiin tyhjennyskourun päälle.  Mutta, autosta tullessa ulos, tuo "valkoinen" vesipiste onkin saastan, ja suoraan sanottuna p..kan peitossa... Ensimmäiseksi joutuu katsomaan, mihin onkaan astunut ja seuraava reaktio on kengänpohjien tarkistus ja takaisin autoon.  Kun auton siirtää pois tyhjennyalustalta, alkavat alustan nurkissa olevat vesisuuttimet lirittämään vettä, ja sitä sieltä suhisee sitten viisi minuuttia, tarkoituksena huuhtoa alustalle jääneet roippeet.





Hetken piti miettiä, mikä logiikka tässä oikein on, mutta vedentulon loputtua pääsi vähän lähemmäksi lukemaan vesipisteeseen kiinnitettyä ohjetta:


Aivan, tyhjennä sekä harmaavesi, että vessakasetti suoraan auton alla olevaan kouruun, joka huuhtoutuu sitten, kun auto ajetaan pois...  Typerä ajatus ja vielä huonompi toteutus... Eikä todellakaan tee mieli ottaa puhdasta vettä autoon.



maanantai 11. elokuuta 2014

Mutkitellen kohti merta

Loppumatkan reitti sisälsi kulttuuria keskiajalta, Cognacin kaupungin, Bordeauxin upeita viinitiloja, lisää historiaa merenkulun muodossa Rochefortissa, Atlantin tuulia, Gascognen autiota maaseutua, Sauternesin viinilinnoja, ja lisää keskiaikaisia kyliä.

Otimme tavoitteeksemme päästä Confolensista Atlantin rannalle, matkaa La Rochelleen ei olisi oolut kuin 170 kilometriä ja sää mitä parhain.  Emme kuitenkaan lähteneet moottoritieosuuksille, vaan jatkoimme pikkuteitä pitkin, ja kuten usein ennenkin, paikalliset nähtävyydet aiheuttavat mutkia matkaan ja kilometrejäkin.


Taidetta kylällä

Jossain risteyksessä oli taas viitta keskiaikaiseen kaupunkiin ja olihan se nähtävä.  Verteuil-sur-Charentea lähestyttäessä kylän korkeimmalla kohdalla näkyi suuri linna tummine kattoineen ja torneineen. Itse kylä oli pieni, kapeakatuinen, ja sen läpi virtasi Charente-joki.  Kylästä löytyi ilmainen parkki peruspalveluineen. Parkin päällyste on vaaleata kivituhkan tapaista hiekkaa, joka sateella muuttuu epämääräiseksi lilluksi, nyt hetken poutasään jälkeen siellä oli enää joitakin liejumaisia paikkoja, joten koirien kanssa pystyi hyvin kulkemaan.  Mutta sateella se olisi melko epämiellyttävää ja kulkeutuisi jaloissa sisälle.

Verteuilin parkki

Linna ja vaaleanpunainen kanootti

Rantaravintola myllyssä

Idylli
Verteuil on etappikaupunki vaelluksella Toursista Santiago de Compostelaan, ja opimme taas uutta tästä pyhiinvaellusreitistä, johon olemme jo aiemminkin törmänneet.  Ranskassa on ainakin kolme eri reittiä, jota pitkin voi kulkea maan halki kohti St. Jean-Pied-du-Portia lähelle Biarritzia, josta Espanjan puoleinen vaellusreitti alkaa. Nämä kolme reittiä tunnetaan nimellä Voie de Tours,  Voie de Vezelay ja Voie du Puy.  Ainoastaan tuota keskimmäistä emme ole vielä ylittäneet.

Myllyn sisustaa


Leppoisaa kalastusta


Verteuilissa voi hyvin viettää tunteja vaeltaen kaupungin pikkukatuja nauttien lounaan joenrannan myllyravintolassa.  Uimiseen on mahdollisuus joen yläjuoksulla, noin sata metriä sillalta. Kuten edellisissäkin kaupungeissa, joissa olemme pysähdelleet, täälläkin oli paljon brittejä. Komea linna on yksityisomistuksessa ja sinne järjestetään maksullisia kiertokäyntejä, joten me tyydyimme ihailemaan linnaa joen rannasta, muualta sitä ei kaupungista oikein näekään.

Taas mennään

Kuin puistossa ajaisi


Lähtiessämme jatkamaan matkaa määränpääksemme tulikin Rochefortin kaupunki, sekin Charente-joen rannassa.  Kaupungista on suojainen jokiyhteys Atlantille, ja vuonna 1665 kaupunki valittiin Ranskan laivaston tukikohdaksi.  Sinne rakennettiin telakka 1666-1669 ja tukikohdasta haluttiin tehdä suurin ja kaunein linnoitus. Ludvig XIV rakennutti linnoitukseen silloin Euroopan pisimmäksi mainitun rakennuksen "Corderie Royalen" köysien tekemiseksi laivoihin.  Nyt rakennus toimii merenkulkumuseona.

Rochefortin kasvu linnoituksena ja merenkulun tukikohtana perustui itse asiassa ensimmäisiin keskitysleirin tapaisiin rangaistussiirtoloihin Ranskassa. Suureellisen linnoitusrakentamisen lisäksi siellä oli vankiloita, joiden asukkaita käytettiin sekä rakennusten että laivojen rakentamiseen surutta huonoissa olosuhteissa. Ranskan vallankumouksen aikana 1790-95 kaupunkiin purjehti vankilaivoja muualta Ranskasta tuoden esimerkiksi yli 800 roomalaiskatolista pappia, jotka eivät suostuneet roomalaiskatolisen kirkon muuttumiseen vallankumouksen alloissa.  Suurin osa heistä sai surmansa epäinhimillisissä olosuhteissa, joskin Ranskan vallankumous oli muutenkin melko verinen ympäri maata.

Rochefortin kaupunki on ulkoasultaan tyypillinen Atlantin rantakaupunki, mieleen tulee vähän Espanjan Cadiz, matalahkoja valkoisesta kivestä rakennettuja taloja ja kapeahkoja katuja. Matkailuautoparkkeja kaupungissa on useita, me olimme pienvenesataman kupeessa, toinen olisi ollut keskustasta parin kilometrin päässä leirintälueen vieressä, ja kolmas noin 10 kilometrin päässä Soubisen kylässä.  Pienvenesatama lienee yksi pysähdys maailman meriä kiertäville aluksille, siellä ei juuri näe ökyveneitä, vaan tosipurjehtijoiden työkaluja, joilla purjehditaan tosissaan maailman meriä. Sisäaltaassa on sitten pienempää kokoluokkaa olevia purjeveneitä, enemmän paikallisten asukkaiden aluksia.

Nähtävyytenä Rochefortissa on replika l'Hermione fregatista, joka purjehti Amerikkaan 1870 vieden kenraali Lafayetten osallistumaan Amerikan sisällissotaan.  Alus ajoi karille 1893 ja 1997 aloitettiin replikan rakentaminen ja nyt alus näyttää jo oikealta fregatilta leijonakeulakuvineen.

Ei se ole Suomen lippu, vaan Marseillen kaupungin siniristi!

Kuivatelakka vuodelta 1666

Ranskan leijona

Fregatti l'Hermione

Aikoinaan Euroopan pisin rakennus

Rochefortin vaaleata kaupunkikuvaa

Historiaa...

Oikea matkavene

Hollantilaisten plattenbodenschiff

Nostosilta pienvenesatamaan

Rochefortin parkin maksuautomaatti

Rochefortin satamaparkki


Oikea kivitalo!

KISSA KISSA !  Eikun jahtaamaan!!!

Purkkari hukannut potkurin matkalla ja sen vuoksi otettiin ylös

Turun veneveistämön tuote Rochefortissa

Aamulla aukesi vieressä oleva Lidl puoli yhdeksältä ja sieltä sai aamupalatarvikkeita ja lämmintä croissanttia näppärästi.  Huomasimme kartalta, että Cognac on pikku matkan päässä ja päätimme ajaa sinne. Löysimme ihan keskustasta, jälleen Charente-joen rannasta parkin palveluineen, mutta se oli kovin pieni ja kuuma päivä ei houkutellut jäämään siihen paahteeseen, joten otimme suunnan kaupungin kämppärille.  Opasteita kämppärille ei löytynyt millään, ja TOMTOM näytti leirintäalueeksi epämääräistä asfalttiparkkia kaupungin ulkopuolelta, joten piti turvautua internetin selailuun, ja viimein löysimme viehättävän leirintäalueen kolme kilometriä keskustasta pohjoiseen. Hinta on tosin suolainen, melkein 30 euroa yöltä...  Sisälsi tosin ilmaisen wifin, mutta silti!

Paikkamme oli melkein joen rannassa, aita vain erotti meidät vehreästä vesiväylästä.  Kaupungin keskusta on kävelymatkan päässä jokivartta kulkien ja puolessavälissä on suuri ulkoilu- ja vapaa-ajanviettokenttä, jossa oli pomppulinnoja, kahluualtaita ja kanootinvuokrausta, ja se näytti olevan todella suosittu paikka.  Keskusta itse oli unelias, vaikka olemme keskellä lomakautta, putiikit olivat kiinni ja ravintolat sekä kahvilat melkein tyhjinä. No maanantaisin useat kaupat ovat sulki.

Tämän sillan kupeessa on Cognacin kämppäri

Meidän reunapaikka

Kämppärin respa
Ja uima-allas

Ranskalainen bussipysäkki Cognacissa, ei vaaleanpunaisia elefantteja vaan jotain bugeja...


Cognacin vanhan kaupungin reunustaa joen rannassa

Hennessy

Roullet-Fransac

Unohdettuja kurjia paatteja

Aluksen nimi on HELSINKI !

Ranskalainen tapa juoda konjakkia, Schweppesin kanssa!

Jaa, mihin suuntaan lähtisi ?

Martell


Juralla, eli meillä päin tehdäänkin tällaisia:

MÖLKKY!





Kanootilla konjakissa, vai miten se nyt oli ?

No, nimensä mukaisesti kaupunki on konjakin syntypaikka, sieltähän ovat kaikki suuret konjakkimerkit.  Konjakkia valmistetaan sekoittamalla viinitisleestä tehtyä eau-de-vietä ja kypsyttämällä sitä tammitynnyreissä.  Kävimme Roullet-Fransac tehtaanmyymälässä jokirannassa katselemassa valikoimaa, jopa 70 vuotta kypsytettyä juomaa oli tarjolla.  Suosiossa näytti olevan myös erilaiset kahvi-, kaakao- ja minttuliköörit, oletettavasti makuaineet ovat sekoitettu öödeviihin, joka itsessään on vähän kuin italialaisten grappa - tai suunnilleen suomalainen pontikka...
Hennessyn tehtaanmyymälässä olikin sitten vain konjakkeja myynnissä, uutuutena värikkäisiin silikonikuoriin pujotetut taskumatit...

Vanhaa konjakkia jalankulkijoille

Asento


Uusinta uutta Hennesyllä

Charente-joen kala


Illan aikana kämppäri täyttyi pikkuhiljaa, nyt ei näkynyt enää brittejä niin montaa, enimmäkseen ranskalaisia, jokunen saksalainen ja hollantilainen karavaanari/telttailijaryhmä.  Seuraavana päivänä päätimme ajaa vihdoin Atlantin rannalle.

Kuuma on

Ei jaksa vielä nousta