Taas joutui seuraamaan uutisia henkeä pidätellen, kun Pariisissa alkoi tapahtumaan. Myöhäinen ilta meni uutisia seuratessa ja yölläkin oli noustava katsomaan, kuinka tilanne kehittyy. Ennen aamukahvia oli selattava uutisotsikot läpi ja todettava, kuinka hulluksi maailma on mennyt.
Kansallinen hätätila ja tiukentunut rajavalvonta mietitytti, miten se näkyy täällä Etelä-Ranskassa, ja onko syytä lähteä minnekään tänään. Suunnitelma oli lähteä St. Tropeziin ystävien kanssa viettämään päivää, ja aamupäivän tilannekartoituksen jälkeen päätimme sittenkin lähteä.
Matkalla oli liikenne hyvin hiljaista, samoin perillä St. Tropezissa, poliiseja ei näkynyt yhtään normaalia enempää, mutta ihmisten ilmeet olivat totisia, eikä mitään riemukasta elämöintiä näkynyt missään.
Kiersimme kaupungin satamaa katsellen veneitä ja isompia aluksia, joiden lukumäärä elokuun loppuun verrattuna oli vähäinen. Sataman pysäköintialueelle oli majoittuneena kaksi matkailuautoa, paikaan, jonne ei kesäkautena pääse mitenkään, mutta nyt puomit olivat avattu ja tilaa löytyi jopa yöpymiseenkin.
Samoin Sainte Maximen parkkiin olisi mahtunut hyvin, kahdenkymmenen parkkipaikan alueella oli alle kymmenen autoa tänään.
 |
| Brigitte B:n nimeä kantavan kaupan ikkunassa näkyi off-season aika |
Me asumme syrjässä valtaväylältä, maaseutuympäristössä, ja täällä ei näy juurikaan Pariisin tapahtumien seuraukset. Luonnollisesti ne ovat kaikkien mielessä ja ajatukset huomisesta ja miten terrorismi vaikuttaa tulevaan elämään on kaikkien mielessä.
Maanlaajuinen suru ja tiedot hyökkääjien taustasta ja tarkoituksesta saa aikaan tällä seudulla vihan "arabeja" kohtaan, joita ei täällä vieläkään suvaita, vaikka viha juontaa juurensa niinkin kaukaa kuin 700-800 luvulta, jolloin muuten rikkan kulttuurin ja vaurauden Andalusiaan tuoneet maurit toivat hävityksen ja kauhun ajan Etelä-Ranskaan tuhoamalla kylät ja asutuksen lähes totaalisesti sen aikaisen Visigootti-heimon asuinsijoille.
Nämä arabi-maurit, jotka tunnustivat islaminuskoa, kaivertavat etelässä asuvien ranskalaisten mieltä yhä vieläkin, ja tänä aamuna kuulin, kuinka paikalliset kirosivat arabit syvimpään h.....tiin Pariisin tapahtumien vuoksi.
Ja vaikka Pariisi on ihan oma alueensa Ranskassa, tai muu Ranska on ihan oma alueensa katsottaessa Pariisista, silti ranskalaisuus ja Marseljeesi yhdistää muuten niin ristiriitaisen mentaliteetin ja saa ranskalaiset yhdistymään yhdeksi kansaksi. Maan johdolla on vain valtava työ saada täämä kansakunta toimimaan yksimielisesti ja samalla tavalla tästä eteenpäin, jotta ulkoiset uhat saataisiin hallintaan.
Siksi otsikko onkin kysyvä ja avoin, vastausta kun ei ihan helposti löydy.
